Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ihmiset usein katsovat ensin, hyväksyvätkö muut ihmiset jonkun ihmisen, ennen kuin alkavat kaveerata
04.08.2026 |
Älkää ymmärtäkö väärin, on olemassa raudanlujaa ystävyyttä, joka kestää toisen ihmisen epäsuosion.
Mutta itseäni ärsyttää tämä peruskuvio: jos olen joidenkin avainihmisten kehuma ja nosteessa, niin kerään muitakin ihmisiä kuin kärpäspaperi. Sitten jos en löydä kaveria helposti, niin muutkaan eivät herkästi lähesty.
Tuntuu että on sellainen suuri massa, jotka menee aina suositun luo, tekevät muodikkaita valintoja, kyttäävät mihin porukka paikkakunnalla menee.
En jaksa aina laumahenkisyyttä.
Kommentit (13)
Tosiystävän jos saa, niin se on kultaakin kalliimpaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No miksi teet usein niin?
Teen mitä?
Ihminen on laumaeläin ja laumasielu.
Tekstistäsi tuli mieleen tämä video jossa tapahtuu juuri se kuvailemasi asia silmiesi edessä:
Ensiksi tyyppi on itsekseen, täysin muiden armoilla ja ilman suojaa, toinen ihminen hyväksyy sen ensimmäisen ihmisen, ja muut liittyvät sen jälkeen nopeasti mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On tullut huomattua, että joka on jäänyt ulkopuolelle on mukavampi ja hyvä tyyppi usein.
Tuo johti siihen että jäi ystävyyssuhteet aikoinaan kokonaan muodostumatta. Koska ei suostunut pelaamaan tuota peliä, jäi automaattisesti ulkopuolelle. Eikä kukaan sitten lopulta hyväksynyt. Eli kukaan ei uskaltanut olla tekemisissä. Koska ei saanut sitä lauman hyväksyntää. Ihminen on yksi pahimmista laumaeläimistä ja oikeasti kuvittelee olevansa "luomakunnan kruunu". Jessus mikä vitsi.
-eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muita samoin ajattelevia?
Olen myös huomannut tämän. Työpaikalla ihan täysin aikuisten ihmisten kesken. Ihmeellistä käytöstä, mutta kai tämä on jotain samanlaista kuin eläinmaailmassa.
Vierailija kirjoitti:
On tullut huomattua, että joka on jäänyt ulkopuolelle on mukavampi ja hyvä tyyppi usein.
Niin ja kummasti sellaisella suositullakin hetkellinen epäsuosio tekee sen, että on aika nöyrää naista tai miestä yhteisön seinäruusuille tai harmaahiirulaisillekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus tuntuu, että sillä on väliä kuka sanoo jonkun asian.
Jos ei-suosittu ehdottaa jotain, on epämääräistä mutinaa tai teilaamista.
Jos suosittu sanoo saman asian, on kaikki että ooohhh, ihanaa, näin tehdään.
Vierailija kirjoitti:
Joskus tuntuu, että sillä on väliä kuka sanoo jonkun asian.
Jos ei-suosittu ehdottaa jotain, on epämääräistä mutinaa tai teilaamista.
Jos suosittu sanoo saman asian, on kaikki että ooohhh, ihanaa, näin tehdään.
Joskus jonkun ihmisen epäsuosion ymmärtää: se käytös saattaa olla oikeasti muihin verrattuna joko vetelää, vaisua tai sit ärsyttävää. Mutta usein ihmisen "hyvyys" tai pätevyys arvioidaan sillä, kuinka saa muut puolelleen, vaikka hän ei olisi asiaosaamisessa sen parempi kuin erakommatkaan. Jotkut ovat siinä olemisesaaan vakuuttavampia ja hehkeämpiä kuin toiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni ihminen myös haluaa suosia sellaista tavallista, joka ei ole kovin hyvä missään. Sitten joku hehkeämpi joutuu syrjityksi, koska joku "suosittu" (tai vain apina), ei halua itselleen uhkaa. Esim moni nainen haluaa että kaverit on vähän vähemmän nättejä kun itse, jne. Moni hyväksyy vähän huononkin työkaverin, koska voi itse loistaa. Mutta vaikeampi hyväksyä, jos kehittymätön kuvittelee että se on häneltä pois, jos se uusi henkilö onkin erittäin hyvä jossakin.
Alue: Aihe vapaa
No miksi teet usein niin?