Kuinka kauan kestää että kotiutuu uuteen asuntoon?

Kolmiot eivät ole tuntuneet kodilta, kaksiot aina. Olen aina asunut kolmistaan 2 lapsen kanssa. On ensin muka ihanaa, kun on tilaa, mutta jotenkin se asunto ei ole hallinnassa eikä nätti kun tilaa on liikaa. Kaksi kolmiota kokeiltu, ja kolme kaksiota, ja niin se vaan on, että tykkään asua olkkarissa ja lapsilla yhteinen huone. Isoin kaksio on tosin ollut 80 neliötä, ja se oli ihana, joten liika huonemäärä se on mikä mulla mättää.

tunsin varmaan pari vuotta, että osa huoneista ei ollut kotia. Se parani, kun vietettiin lasten kanssa enempi aikaa niissä huoneissa ja tehtiin hauskoja asioita. Nyt niissäkin huoneissa on mukava fiilis=)

jo 2 vuotta sitten. Tosi usein haikailen entiseen kotiin. Itse asiassa jo kauppakirjojen allekirjoitushetkellä tuli sellainen fiilis, että tämä on virhe. Ja niinhän se olikin. Onneks ollaan muuttamassa täältä pois puolen vuoden päästä. En koskaan sopeutunu tähän. En tiedä miksi.

kun muutettiin aikanaan tähän meidän suurehkoon ok- taloon niin pari vuotta meni että tunsi olon kuin kodissaan.



Kerrostaloasunnosta toiseen muuttaminen ei ollut minulle koskaan kovin suuri muutos, parissa kuussa alkoi nurkat tuntumaan omilta, 10 kertaa olen muuttanut asunnosta toiseen 20 vuoden aikana niin tottuminen tullut melko nopeaan. Nyt 10 vuoden ok-talo asumisen jälkeenkin tulee välillä kerrostalosta haikeutta.



Mutta varsinkin eka vuosi ihan asumalla ok- talossa oli kyllä uutta ja outoa johon ei tottunut ja kun tottui niin meni vielä vuosi että tunsi paikan kodiksi.

eli melkein vuoden asumisen jälkeen.



Suorastaan vihasin tätä taloa sen ensimmäisen vuoden. Me oltiin muutettu pienehköstä mutta ihanan näköisestä kerrostaloasunnosta remonttia kaipaavaan omakotitaloon "järkisyistä", ja sitten musta tuntuikin että talo oli vihollinen. Vihollinen joka söi kaikki rahat ja vaati jatkuvaa vaivannäköä, eikä näyttänyt yhtään minun kodiltani (ei ollut varaa laittaa kaikkea kerralla eikä ostaa riittävästi uusia huonekaluja, kun neliöitä oli yhtäkkiä sata lisää).



Kesään mennessä olimme kuitenkin ehtineet jo aika paljon kohentaa paikkoja, ja kesällä viimein sitten rakastuin pihaan. Sen myötä myös talo alkoi tuntua enemmän kodilta.

Käytitkö paljon aikaa ko. kodin etsimiseen? Oliko pitkä jonotusaika tms. odotusaika? Halusitko muuttaa, vai tapahtuiko se olosuhteiden pakosta? Mitkä olivat odotukset kodista, ja vastaako koti niitä?

kun siellä on vietetty joulu. Jostain ihmeen syystä.

vaihtanut vain kotia tai koko paikkakuntaa.



MUTTA viimeisin muutto oli erilainen. Siitä on jo pari vuotta enkä vain tunne oloani kotoisaksi sen enempää neljän seinän sisällä kuin koko paikkakunnallakaan. :(



Tiedän kyllä, mistä kiikastaa mutta en oikeastaan voi tilanteelle mitään. Lapset viihtyvät uusissa kouluissaan ja elämä on nyt tässä. Ehkä pääsen joskus, vuosien päästä, jonnekin pois.

Mulla muuttaessa kodin tuntu on tullut melko heti, kun olen saanut asuntoon tavarat paikalleen ja sellaisen oman tuoksun sinne.



Poikkeuksiakin on. Asuttiin kolme vuotta sellaisessa kerrostaloasunnossa, jota en oikein saanut tuntumaan kodilta koko aikana. En tiedä miksi, mutta se ei vaan tuntunut omalta. Siitä muutettiin rivariin, joka tuntui ensimmäisestä päivästä ihan omalta kodilta :)



Nyt rakennetaan omaa taloa ja sitä mukaa, kun rakennus on edennyt, on se myös alkanut tuntua kodilta, vaikka se ei ole vielä läheskään valmis eikä asuta siellä.

... kaikki tavarat purettu ja laitettu jo paikoilleen? :)

... kaikki tavarat purettu ja laitettu jo paikoilleen? :)

tuntunut kodilta, joka toinen ei. Eikä sitä voi etukäteen tietää. Tämä nykyinen ei, vaikka kuinka sisustin ja laitoin ja yritin fiilistellä, niin ei tuntunut miltään. Eikä sillä ole mitään tekemistä sijainnin, huonemäärään, asunnon iän eikä minkään kanssa, joku vaan ei natsaa ja ärsyttää vaan. Nykyinen on jotenkin liian persoonaton, steriili, ankea, vaikka on tosi uusi ja jonkun mielestä hieno. Musta ei. Muutammekin juuri ja toivon että se on heti parempi.



Kyllä mä vuoden katsoisin ennen poismuuttoa. Ei-koti asunnoissa olen asunut 1-2 vuotta, kotiasunnoissa 6-10 vuotta.

tuntunut kodilta, joka toinen ei. Eikä sitä voi etukäteen tietää. Tämä nykyinen ei, vaikka kuinka sisustin ja laitoin ja yritin fiilistellä, niin ei tuntunut miltään. Eikä sillä ole mitään tekemistä sijainnin, huonemäärään, asunnon iän eikä minkään kanssa, joku vaan ei natsaa ja ärsyttää vaan. Nykyinen on jotenkin liian persoonaton, steriili, ankea, vaikka on tosi uusi ja jonkun mielestä hieno. Musta ei. Muutammekin juuri ja toivon että se on heti parempi.

Kyllä mä vuoden katsoisin ennen poismuuttoa. Ei-koti asunnoissa olen asunut 1-2 vuotta, kotiasunnoissa 6-10 vuotta.

Kauan olet kyllä sinnitellyt noissa ei-kodeissakin. Edellisessä asuttiin yli 10 vuotta että oli tämä melkoinen muutos kyllä mutta masentaa jotenkin.

kunnes aloin hyväksyä tämän nykyisen kodikseni ja lakkasin kaipaamasta vanhaan kotiin. Karseen pitkä aika mutta sitten se vain tapahtui kuin varkain ja rakastuin tähän paikkaan :)



Ensialkuun olin pettynyt itseeni ja omiin fiiliksiin, miten en sopeutunutkaan tänne ja peittelinkin sitä vanhaan kaipuuta, mutta ajan myötä aloin tuoda tätä miehellekin esille ja tiuskin hänelle miten tahtoisin vanhaan takaisin ja miten täällä on kaikki huonommin. Nyt en ikuna vaihtaisi enää vanhaan. Sopeutumisprosessi oli pitkä mutta tämä paikka on sen väärti. Edellinen oli rivari ja tämä on ihana pieni romanttinen talo.

noin 7 vuotta yksin yksiössä, kunnes sain aviomiehen kämppäkaveriksi. Muutettiin lopulta perheenlisäyksen tulon vuoksi kolmioon. Arvatkaa, olenko kaivannut entistä hiirenkoloani? :D