Oma identiteetti aivan sekaisin ja tarvisin kipeesti apua

Moikka,

Oon 21-vuotias biseksuaali nainen, ja olen kamppaillut viimeet kuus kuukautta todella voimakkaan ahdistuksen, hämmennyksen ja kehoon sekä sukupuoli-identiteettiin liittyvien ajatusten kanssa.

Kaikki alkoi vaikean parisuhteen jälkeen. Koin suhteessa paljon seksuaalista painetta ja musta tuntui, että mut nähtiin enemmän ulkonäön ja seksuaalisuuden kautta kuin kokonaisena ihmisenä. Vaikka mua ei fyysisesti pakotettu, suostuin usein asioihin, joita en oikeasti halunnut, koska pelkäsin menettäväni toisen ihmisen tai etten olisi riittävä. Tein itestäni käytännössä esineen hänen silmissä: näytin jatkuvasti kroppaani seksuaalisessa valossa. Sen jälkeen mun suhde omaan kehoon muuttui.

Aloin tuntea voimakasta epämukavuutta erityisesti naisellisia kehonpiirteitäni kohtaan ja aloin saada ahdistavia ajatuksia siitä, mitä kehoni tarkoittaa. Olen alkanut epäillä sukupuoli-identiteettiäni, vaikka ennen tätä olen aina kokenut itseni naiseksi, pitänyt naisellisuudestani, vaatteista, meikeistä ja omasta kehostani.

Nyt pelkään, että ehkä aiempi minäni ei ollutkaan “aito” tai että olen pitänyt naisellisuudesta vain muiden ihmisten hyväksynnän takia. Ajatukset pyörivät jatkuvasti päässäni ja yritän löytää varmuutta siitä, kuka oikeasti olen.

Mua ahdistaa myös se, miten naisia seksualisoidaan yhteiskunnassa. Tunnen surua, vihaa ja ällötystä siitä, että naiset joutuvat usein katseen kohteiksi. Kun näen kauniita naisia sosiaalisessa mediassa, alan helposti ajatella heidän joutuvan muiden ihmisten seksualisoinnin kohteeksi, ja se herättää minussa voimakasta inhoa ja ahdistusta. Samalla huomaan vertailevani itseäni muihin ja miettiväni jatkuvasti omaa ulkonäkööni ja mun viehättävyyttä.

Oon alkanut pelätä myös omaa tyyliäni ja naisellista ilmaisua. Oon aina pitänyt feminiinisistä asioista, mutta nyt mieleni yrittää vakuuttaa minulle, että ehkä haluaisinkin näyttää erilaiselta tai olla toisenlainen, maskuliininen.

Kaikki nämä ajatukset on muuttuneet pakonomaisiksi. Ne vievät suurimman osan mun ajasta ja saavat mut tuntemaan mun olon ahdistuneeks, epävarmaks ja vieraaks omassa kehossa. 

Viime vuosina mun elämässä on tapahtunu paljon muutoksia: valmistuminen, ensimmäinen vakava parisuhde, ero, muutto pois kotoa, uusi työ ja tuleva muutto sekä opintojen aloittaminen. Kaikki tuntuu kasaantuneen samaan aikaan.

Mä käyn terapiassa, mutta olen todella uupunut ja epätoivoinen. Mä en enää tunnista itteeni peilistä ja musta tuntuu, etten saa yhteyttä siihen ihmiseen, joka ennen olin. Haluan vaan voida taas normaalisti ja saada takaisin ilon elämään. En tiiä, liittyvätkö nämä tunteet menneisiin kokemuksiini, kehosuhteeseen, sukupuoli-identiteettiin vai ahdistukseen ja pakkoajatuksiin, mut tällä hetkellä olo tuntuu todella raskaalta… tuntuu etten ees enää oo elossa, ihan ku oisin jossai pahassa unessa. Pelottaa etten saa sitä ihmistä enää ikinä takas joka olin tai etten ikinä pääse selville mun identiteetistä. Toivoisin jotain tukea ja vertaiskokemuksia.