Oletteko kokeneet nöyryyttämistä terveydenhuollossa, työkkärissä, sossussa yms?

Kyllä, monella tapaa. Terveydenhuollossa eniten. Paskin tapaus Tammisaaresta: oksensin verta, helvetilliset vatsakivut. Ensiavussa piti odotella viisi tuntia samalla kun pultsareiden ym. pieniä haavoja paikkailtiin. Jossain vaiheessa kuulin kun lääkäri nauraa kovaan ääneen kahvihuoneessa "tuolla muka vatsakipuja? Hyvin näyttää istuvan tuolilla".  Lisäksi nämä valtion elätit osaavat varsin hyvin sellaisen piilovittuilun, jonka tajuaa vasta myöhemmin.

Työkkärissä kyllä.

Olin lomaitettuna 2 vko, ja virkailija yritti estää tuen saamisen tuolta lyhyeltä ajalta. Teki veemäisen kimurantin, poskettoman lausunnon, josta valitin ja sain peruttua (ihme sinänsä).

Väitti opiskelijaksi jonkun muinaisen kielikurssin takia.

Tapahtui n. 15 vuotta sitten.

Oletko sinä, ap?

Ethän vain kerää dataa av-mammoista?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, monella tapaa. Terveydenhuollossa eniten. Paskin tapaus Tammisaaresta: oksensin verta, helvetilliset vatsakivut. Ensiavussa piti odotella viisi tuntia samalla kun pultsareiden ym. pieniä haavoja paikkailtiin. Jossain vaiheessa kuulin kun lääkäri nauraa kovaan ääneen kahvihuoneessa "tuolla muka vatsakipuja? Hyvin näyttää istuvan tuolilla".  Lisäksi nämä valtion elätit osaavat varsin hyvin sellaisen piilovittuilun, jonka tajuaa vasta myöhemmin.

Karseaa.

Valituksen paikka, vaikka mitäpä sekään auttaa.

En ole koskaan  kokenut.

Lisää?

Kyllä.  Sossussa en kun ennkoskaan uskaltanut asiakkaksi koko lahkoon.

Verovirasto.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä.  Sossussa en kun ennkoskaan uskaltanut asiakkaksi koko lahkoon.

Verovirasto.

Verovitastossa minäkin.

Kelassa ainakin, 14 vuotta sitten, lässytettiin kuin lapselle kun ilmaisin epäreiluuden siitä että rikas ystäväni sai kaikenmaailman tukia, mutta minä köyhä opiskelija en saanut toimeentulotukea, otti vttu akka huomioon opintolainan vaikka en ollut sitä edes hakenut!! Ja tämän sanoin hänelle ja tää rupes lässyttää että siltäkö susta tuntuu😶🤯🤬😡

Myös joissakin vaateliikkeessä olen ollut kuin ilmaa. 

Bussikuskit monet tökeröitä

Turun Työvoimatoimistossa aikoinaan (joskus v  2006-?) oli asiakkaille vettuilu ja tylyttäminen ihan normisettiä. karsea paikka asioida , varsinkin vastavalmistuneille opiskelijoille.

Vierailija kirjoitti:

Ihmis-roskat käy sossussa ja työkkärissä, kunnon ihniset töissä

Joka kolmas työtön on työkyvytön. Eli jo pelkästään tässä umpisolmussa elää iso määrä ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Turun Työvoimatoimistossa aikoinaan (joskus v  2006-?) oli asiakkaille vettuilu ja tylyttäminen ihan normisettiä. karsea paikka asioida , varsinkin vastavalmistuneille opiskelijoille.

Niin oli. Yksi työntekijä kertoi, että he toimivat näin, jotta asiakkaat eivät viivy heillä liian kauan. Huomasi, että olin itkenyt.

Terveydenhuollossa useamman kerran.

Ihan kaikissa noissa. Ja jos sanoo suoraan tuollaisesta ikävästä käytöksestä saa merkinnän tietoihinsa ja sitten se elämä vasta vaikeaksi muuttuukin. 

En mutta töissä 

Tiesittekö muuten, että oman terveyskeskuksen saa valita koko Suomen alueelta? Ja sen saa vaihtaa kerran vuodessa.

No yksi työkkärin oma ammatinvalintapsykologi oli kyllä niin kyllästynyt työhönsä, että tuli jo selkeästi ennakkoasenteella "taas joku, ketä ei kiinnosta mikään". Käski tekemään netissä testejä ja sitten torppasi kaikki. Onneksi työkkärin kurssin kautta löytyi ammattitaitoisempi psykologi ja löysimme minulle sopivan alan. Hain kouluun ja valmistuin, nyt töissä. 

Kouluterveydenhuollossa myös ihan toisaalta ymmärrettävästi lääkäri kieltäytyi määräämästä minulle nukahtamislääkettä. Kerroin, että olen kaksi kertaa elämässäni syönyt sellaisen 5 päivän Imovane-kuurin, josta oli apua rytmin palauttamisessa. Hän olisi kirjoittanut minulle vain Mirtazapinia, johon sanoin, että apteekkiin jää, jos niin tekee. Lopulta päädyimme kuitenkin kompromissiin ja hän kirjoitti minulle Ataraxia, joka oli jo itselleni tuttu allergiseen kutinaan tarkoitettuna, mutta väsyttävänä. Sanoin ymmärrettävästi, koska tapasin hänet vain kerran eikä hän tuntenut historiaani yhtään tai ylipäätään suhtautumistani lääkkeisiin, joihin en mielelläni turvaudu ellei ole pakko.

Muuten olen saanut aina asiallista ja mukavaa palvelua niin terveysjutuissa, kelassa kuin työkkärissä. Nuorena aikuisena myös sossussa.   

Olen. Terveyskeskuksen hoitajalla oli vähän huono päivä ja kirjoitti Kantaankin mielenkiintoista settiä. Valitin ja hän korjasi kirjauksensa.

Kaksi kertaa, molemmat raskauteen liittyen miesgynekologeilta. Eka kerta ensimmäisessä raskaudessa olin synnytystapa-arviossa loppuraskaudessa. Juteltiin lääkärin kanssa ja sanoin jotain vauvaan liittyvää. Lääkäri oikein pysähtyi ja alkoi vakavasti selittämään, että kysymys on sikiöstä ja siksi puhumme sikiöstä, ei ole mitään vauvaa. Tämä oli minusta aivan outoa puhetta viimeisillään raskaana olevalle äidille.

Kun yritimme toista lasta, saimme monia varhaisia keskenmenoja. Kun yleislääkäri teki lähetteen lapsettomuushoitoihin, hän mainitsi että keltarauhashormoni voisi hänen mielestään olla kokeilemisen arvoinen, mutta sitä voi määrätä vain gynekologi, joten jos meillä on mahdollisuus hän suosittelisi jo jonotusaikana käymään yksityisella gynekologilla keskustelemassa keltarauhashormonista. Teimme näin. Gynekologi teki pitkån ja kivuaan sisätutkimuksen ja lopulta suostui tekemään reseptin keltarauhashormoniin, kun olin noin jaksanut mennä uskomaan kaikki yleislääkärin höpinät ja ettei minulle tule paha mieli. Tulin taas raskaaksi ja raskaus eteni pidemmälle tällä kertaa. Varasin samalle gynekologille ajan varhaisraskauden ultraan. Hän ultrasi ja totesi raskauden ja piti samalla pitkän puheen siitä, että en nyt vain mitenkään kuvittelisi että se keltarauhashormoni ratkaisi asian, vaan korkeintaan on kysymyksessä psykologinen vaikutus pelkän sattuman rinnalla. Ristiriitaista kyllä, hän ohjeisti vielä jatkamaan keltarauhashormonia tiettyyn raskausviikkoon saakka. Noh, lapsi saatiin eikä lapsettomuustutkimuksiin tarvinnut koskaan mennä.

Kyllä, sosiaalitoimistossa parikymmentä vuotta sitten.  Ei kyll kannustanut asioimaan jatkossa.