Miksi Jyväskylässä ei tervehditä?
Olen asunut täällä nyt kolme vuotta. Muutin Etelä-Karjalasta. Miksi keskisuomalaiset eivät tervehdi toisiaan? Tervehtivä naapuri on poikkeus. Kaupassa ei tervehditä. Kuntosalilla ei tervehditä. Olen asunut kahdessa paikassa täällä. Lenkkipoluilla jos erehdyn katsomaan silmiin, keskisuomalainen kääntää katseensa maahan. Mikä ihmisiä riivaa? Ainut poikkeus, kun syyskuussa tulee uusia opiskelijoita ja kansainvälistä menoa. Luulin, että porilaiset ovat Suomen jäyhintä kansaa, mutta taisin olla väärässä.
Kommentit (10)
Onko jossain Etelä-Karjalan alueellakin paikkoja joissa ei niinkään tervehditä? Varmaan kuitenkin enemmän kuin Keski-Suomessa. Ehkä se en vaan heidän tapa. Ei todennäköisesti tarkoita että niillä olisi jotain vastaan asiakasta tai vastaantulijaa.
Harvinaisen paljon täällä Jyväskylässä tervehditään, niin kaupoissa kuin asuintalon rappukäytävässäkin. Jutellaan jopa tuntemattomillekin, tosin ei niin paljon kuin Kuopiossa.
No nehän kahtoo jos katse nousee maasta.
Asuin siellä maisteriopintojen ajan, jäi mieleen inhottavana paikkana jossa oli inhottavia ihmisiä. Luonto ja kaupunkiympäristö oli onneksi kaunis. Minulle oli itsestään selvää, etten voi tuonne jäädä asumaan, kokemusta on kuitenkin jo kymmenestä kaupungista ja Jyväskylä oli itselleni huonoin.
Eiköhän opetella tervehtimään, me jyväskyläläiset! Aloitetaan siitä naapurin mummosta, jolla saattaa olla tilanne, ettei ole enää yhtään sosiaalista kontaktia elämässään.
Ilme kertoo enemmän kuin apinoitu tervehdys.
Oon täällä huomannu naapureista, et nuoremmilla tervehtiminen ja sosiaalisuus vaikeempaa ku iäkkäämmillä. Sama kaupassa ja muualla.
En tiiä. Ite kyllä tervehin naapureita. Mut oon asunu täällä koko ikäni ja samaa mieltä.