avioehdosta (uusi liitto)
Onko teidän mielestä oikein, että jos eroamme vaikka 20vuoden päästä, minulle ei jää mitään. Mies ollut aiemmin naimisissa 20vuotta ja se nainen sai puolet. Muuten tässä ei ongelmaa, mutta meillä pieniä lapsia ja asumme pienellä paikkakunnalla, jossa töitä minulle ei välttämättä ole, jotta pääsisin omaa omaisuutta kasvattamaan.
Olenko itsekäs jos en halua 20vuoden kuluttua jos esim.mies jättää minut jäädä tyhjän päälle.
Miehen mielestä olen kohtuuton ja rahan perään. Tuli paha mieli, varsinkin kun ex-vaimo sai puolet ja on koko ajan vailla lisää jotain (ei mihinkään tyytyväinen).
Ja siis saanhan minäkin joku päivä perinnön (toiv en vielä pitkään aikaan), mutta mielestäni se ei liity tähän) :(
Kommentit (19)
En maksa asumisesta, maksan vain omat laskuni ja millä minä mitään ostaisinkaan jos en töihin pääse
? Edellinen nainen kävi töissä muttei maksanut penniäkään asunnosta, mökistä, autosta yms. Miksi siis minä joudun erotilanteessa eri asemaan?
Mies vielä sanoi erotessaan, että hänelle on tärkeää, että tälle vanhalle naiselle jää kaikki hyvin, ilmeisesti ei ole kovinkaan tärkeää, että minulle ja lapsilleni jäisi edes jotain jos eroamme.
siinä, että teette avioehdon, joka rajaa ennen avioliittoa hankitun omaisuuden pois avio-oikeudesta. Myös esim. tulevat perinnöt voisitte jättää ulos. Mutta yhdessä avioliiton aikana hankittu omaisuus on yhteistä ja siihen pätee siis avio-oikeus. Tietyllä tapaa kyllä ymmärrän miestäsi, mutta itsekään en ihan noin ehdottomaan avioehtoon lähtisi.
niin ei säästyt 20 vuoden jännitykseltä.
Joko olet erittäin katkera kakkospiparisti tai sitten olet provolija.
Maistuu siltä, että miehen olet jo napannut ja nyt ahdistaa, kun eka vaimo on saanut sen, mitä hänelle kuuluu.
jossa rajaatte pois avioliiton aikana tulleet perinnöt ja niiden tuotot ja ennen avioliittoa olleen omaisuuden.
Se on ihan viisasta sinunkin kannaltasi. Ja entäs jos avioliiton aikana vaikka ostatkin sijoitusasunnon, niin aiotko antaa siitäkin puolet kenties petturille..?
Mulle olisi käynyt köpelösti, ei ollut avioehtoa, kun oltiin persaukisia naimisiin mennessämme. Jos isäni ei olisi viisaasti rajannut testamentissaan aviopuolisoita pois, olisin joutunut jakamaan perinnön puolisoni (joka harrasti maksullisia naisia) touhujen paljastuttua.
Mutta miksi olet edes tehnyt miehen kanssa lapsia ennen asioiden selvittämistä? Eikä miehen edellisen liiton omaisuuden jako vaikuta mitenkään teidän nykyiseen liittoon, joten siihen sun on turha vedota.
Joko muutatte asumaan jonnekin missä sinulla on mahdollisuus mennä heti töihin ja alkaa ansaita omaisuutta tai vaadit, että avioliiton aikana kertyvä omaisuus on yhteistä. Muutenkin jos olet pikkukylässä kotiäitinä ikuisesti niin miettikää yhdessä sun eläkekuviot, jos mies vaikka kuolee.
Meillä avioehdon mukaan toisella ei oikeutta ennen avioliittoa hankittuun omaisuuteen eikä perintöihin, mutta kaikki avioliiton aikana tuleva omaisuus on yhteistä. Ja mies on ainoa joka tällä hetkellä tienaa.
Tuskin me paljon mitään tulemme enää hankkimaan kun talo ja muut jo on.
Miehellä myös testamentti jossa vain lapset perii, eli tulisi ero tai kuolema niin puille paljaille jäisin.
Olen harkinnut jopa kauemmas töihin menoa, silloin päivittäistä matkaa tulisi 200-400km mikä¨sekin tuntuu hurjalta, kun on vielä pieniä lapsiakin ja mieskin matkustaa töidensä vuoksi paljon.
Tuskin me paljon mitään tulemme enää hankkimaan kun talo ja muut jo on.
Miehellä myös testamentti jossa vain lapset perii, eli tulisi ero tai kuolema niin puille paljaille jäisin.
Olen harkinnut jopa kauemmas töihin menoa, silloin päivittäistä matkaa tulisi 200-400km mikä¨sekin tuntuu hurjalta, kun on vielä pieniä lapsiakin ja mieskin matkustaa töidensä vuoksi paljon.
Onko sulla mitään ammattia? Otit varatun miehen ja aloit tehdä lapsia? Aina ennen lastenteon pitäisi sopia taloudellišet kuviot valmiiksi!
Hassua on, että ihastuin miehessä juuri siihen piirteeseen miten on huolehtiva jne.mutta se huolehtivaisuus eron jälkeen taisikin loppua ex-vaimoon..
Kyllä voin sanoa, että olen katkera sille vanhalle korppikotkalle. Hän pompottaa aikuisia lapsiaan, yrittää mustamaalata isää ja meille ei saisi tulla yöksi, koko ajan on rahaa ja ties mitä vailla, mistään ei ole koskaan kiitollinen, eikä mistään kiitä ja mieheni mielestä käytös on ihan ok, koska mieheni on pettänyt exäänsä viimeiset 10vuota, joskaan tämä ex ei sitä tiedä.
Ymmärrän kyllä mieheni pointin, kun on kertaalleen joutunut kaiken osittamaan, mutta mikä tekee meidän liitosta siinä mielessä vähempi arvoisen?
Joo ihastuin ja rakastuin varattuun mieheen ja päätin saada hänet omakseni hinnalla millä hyvänsä, onneksi tunne oli molemmin puolinen.
Mieheni kyllä elättää ja maksaa meille kaiken, nyt oli kyse erotilanteesta, ei elämästä yleensä.
voi mitata rahalla?
Minusta ei kannata ollenkaan miettiä, mitä ex-vaimo sai ja verrata siihen. Kannattaa miettiä vain, miten itse kokee tilanteen ja voiko sen hyväksyä.
Hassua on, että ihastuin miehessä juuri siihen piirteeseen miten on huolehtiva jne.mutta se huolehtivaisuus eron jälkeen taisikin loppua ex-vaimoon..
Kyllä voin sanoa, että olen katkera sille vanhalle korppikotkalle. Hän pompottaa aikuisia lapsiaan, yrittää mustamaalata isää ja meille ei saisi tulla yöksi, koko ajan on rahaa ja ties mitä vailla, mistään ei ole koskaan kiitollinen, eikä mistään kiitä ja mieheni mielestä käytös on ihan ok, koska mieheni on pettänyt exäänsä viimeiset 10vuota, joskaan tämä ex ei sitä tiedä.
Ymmärrän kyllä mieheni pointin, kun on kertaalleen joutunut kaiken osittamaan, mutta mikä tekee meidän liitosta siinä mielessä vähempi arvoisen?
Niin ja on minulla ammatti ja ihan hyvä sellainen. Ennen tienasin n.5000e kk, valitettavasti täällä päin suomea en voi tehdå töitä
on avioehto enkä koe sitä miten epäoikeudenmukaisena. Yksi painava syy avioehtoon oli että tiesin jo naimisiin mennessä että haluan alkaa yrittäjäksi. Tällä systeemillä me turvaamme kodin jos yritykselleni kävisi huonosti.
Miehellä myös testamentti jossa vain lapset perii, eli tulisi ero tai kuolema niin puille paljaille jäisin.
Leskellä on oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiin vaikkei omistaisikaan sitä.
Siinä syy, miksi vaatii avioehtoa.
Ei halua toistaa aiempia virheitä. Fiksu mies, sanon minä, vaikka nyt mun kimppuun varmaan käy kaikki.
Mieti nyt itsekin... Mies ollut naimisissa 20 vuotta. Ne talot yms varmaan hankittu vaimon kanssa yhdessä, kun kerran edellinen vaimo on ollut jopa töissä. Tottakai puolet kuuluu silloin hänelle. Todennäköisesti naimisiin mennessään molemmat olleet tyhjätaskuja.
Et varmasti ole vähempiarvoinen, koska se omaisuus minkä tulevaisuudessa yhdessä hankitte on tietenkin yhteistä ja siitä puolet on sinun.
Mutta koska miehellä on myös aiemmasta suhteesta lapsia, on aivan reilua että se omaisuus mikä miehellä on siinä vaiheessa kun teh yhdistätte taloutenne menee kaikille lapsille tasapuolisesti.
Sinä tulet tyhjin käsin taloon, jos ette mitään yhteistä hanki, niin ei ole epäreilua jos mahdollisen eron sattuessa lähdet yhtä tyhjin käsin. Jos menisitte naimisiin ja päätät vuoden päästä erota, tai mies kuolisi, niin sehän vasta olisi epäreilu tilanne, että sinulle kuuluisi miehen entisesä omaisuudesta puolet.
En maksa asumisesta, maksan vain omat laskuni ja millä minä mitään ostaisinkaan jos en töihin pääse ? Edellinen nainen kävi töissä muttei maksanut penniäkään asunnosta, mökistä, autosta yms. Miksi siis minä joudun erotilanteessa eri asemaan? Mies vielä sanoi erotessaan, että hänelle on tärkeää, että tälle vanhalle naiselle jää kaikki hyvin, ilmeisesti ei ole kovinkaan tärkeää, että minulle ja lapsilleni jäisi edes jotain jos eroamme.
Lapsille nyt erossa ei muutenkaan jää mitään mutta kyllähän ne isänsä lopulta perii.
että mies yksinkertaisesti vain välittää enemmän exästään. Kerroit, että suhteenne on alkanut pettämisellä? Miksi he lopulta erosivat? Siksi, että mies halusi, vai siksi, että vaimo halusi? Voi kuule olla, että kyse ei ole nyt ollenkaan siitä, että mies olisi jotain edellisestä vaimostaan oppinut. Kyse voi ihan yksinkertaisesti olla siitä, että ex on miehelle tärkeämpi ja rakkaampi. Sinä olet se hätävara. Toinen nainen. Tyydy osaasi.
oli sellainen tilanne, että mies oli just eronnut petturimuijastaan kun tapasi minut. No hän ei tuolle muijalle joutunut antamaan kuin huonekaluja ym. kun olivat juuri talon ostaneet velaksi eikä sitä oltu ehditty maksaa juuri yhtään.
Sitten kun me menimme naimisiin, mies halusi sitä varten avioehdon, että jos minä osoittautuisin samanlaiseksi, niin hän ja poikansa saavat edes talon pitää. Suostuin siihen, ja asiat oli mallillaan monta vuotta. Nyt vähän aikaa sitten myimme talon, muutimme rivariin ja purimme avioehdon.Se kävi tarpeettomaksi, kun tuota taloakaan ei enää ollut. Lisäksi meillä tuo rivarivelka on puoliksi ja talosta saaduilla rahoilla maksettiin suurin osa siitä rivarista. Miehenkin mielestä oli oikeudenmukaista käyttää ne rahat siihen, jolloin ne hyödyttivät minuakin, koska olinhan käytännössä koko tuon omakotitalon velka-ajan ollut mukana ja maksanut puolet kaikista kustannuksista. Eli kaikki päättyi hyvin. :)
Ap:lle ajatuksena että ainakin vaadi siihen avioehtoon että kuolemantapauksessa se raukeaa, eihän siinä mitään järkeä ole, ettet leskenä saisi omaisuutta pitää.
tehty 2 vuotta sitten naimisiin mentäessä. kumpikin pitää avioero tilanteessa oman omaisuutensa, mutta puolison kuollessa leski perii. tämä tehtiin lähinnä siksi kun miehellä oma firma, jossa muitakin osakkaita(ei kovin tuottava). muuta arvo-omaisuutta meillä ei juuri olekkaan. tosin molemmat perivät joku päivä vanhempansa(miehellä paljon varakkaammat sellaiset) mutta tarkoitus on hankkia tulevaisuudessa yhteistä omaisuutta, kuten talo ja muuta. nämä tietysti maksetaan yhdessä ja laitetaan molempien nimeen. lapsia kolme. Minusta tämä reilu sopimus ja tähän mennessä mies tienaa enemmän kuin minä kotona, mutta maksaakin suhteessa menoja tasan enemmän. säästöt yhteisiä myös, vaikka mies laittanut enemmän
sinuna tekisin avioehdon, jossa kummallakaan ei oikeutta toisen aiempaan omaisuuteen. mutta yhteiset hankinnat tulevaisuudessa molempien nimeen ja maksatte yhdessä. eli jos asutte miehen asunnossa ja joudut miehelle maksamaan vuokraa vaadit että muutatte yhteiseen asuntoon josta maksatte kumpikin omat osuutenne. jos mies tienaa sua enemmän vaadit tasa-jakoa, eli jos sinä kotona hoidat teidän lapsia et mene naimisiin, etkä suostu yhteiseloon miehen kanssa, jos tämä ei voi antaa omasta palkastaan sinulle sen verran, että teillä tulot tasan ja sen mukaan menot tasan. Kyllä ne elatusmaksut tulevat todennäköisesti sinulle, vaikkette naimisissa olekaan jos ero tulee.