Miten selvisit raskausajan masennuksesta? Saitko lääkityksen?

Mulla alkoi myös masennus raskauden aikana. Se tuntui vain pahenevan koko ajan. Loppujen lopuksi pääsin siitä eroon syömällä kalaöljyä ja D-vitamiinia 50µg pv (100µg on kuulemma vielä ihan turvallisissa rajoissa päivittäin syötynä). Kävin mittauttamassa D-vitamiini arvot ja ne oli alarajoissa, niin kuin suomalaisilla, saati raskaana olevilla on vauvan viedessä osansa. Pari kuukautta meni ja olo alkoi parantumaan. En ole uskaltanut vieläkään lopettaa niiden syöntiä sillä voin niin hyvin. Aikaisemmat kevätmasennukset ja alakulot ovat jääneet pois. Jopa aina epäsäännöllinen kk-kiertokin muuttui tasan 28pv:n kierroksi. D-vitamiinihan luokiteltaisiin nyt hormoniksi jos se löydettäisiin vasta nyt, ja raskauden ajan hormoniheittelyt on tunnettuja ja heittävät äkkiä alakuloiseksi. Vaikka tämä D-vitamiinin hypetys onkin aika yliampuvaa, niin on siinä vinha perä. Ja kuulostaa siltä ettei sinulla ole varaa jättää tätä kokeilematta. Itse kävin todella syvissä vesissä ja säälittää vauvani (myös toka lapsi) joka ei kovin paljon hymyjä vauvana nähnyt :(. Myöskään lääkitystä en kauheasti halunnut sillä ystäväni joutui serotiinia syömään raskausaikana ja hänen lapsensa on pelottavan herkkä ja pelokas vaikka eihän sitä voi sanoa että se lääkkeistä johtuisi. Kuitenkin suosittelen lämpimästi D-vitamiinia (ja muista ottaa aina se rasvan kanssa että se myös imeytyy, kätevintä lienee kalaöljykapselit samaan aikaan).

Syös jo kalaöljyä, jossa mukana D-vitamiinia. Tarkistan sen määrän, jospa pitäisi vielä erikseen ottaa lisää D-vitamiinia.



Kuulisin mieleläni vielä muitakin kokemuksia.



Ap

Minulle tuli masennus toista lasta odottaessani. En itse edes tunnistanut sitä masennukseksi, pidin vain itsäni täysin epäkelpona ja arvottomana ihmisenä. Onni onnettomuudessa, että pillahdin kerran hallitsemattomaan itkuun neuvolakäynnillä. Viisas terkkari ymmärsi, että kyseessä ei ollut pelkkä alakuloisuus ja ohjasi psykologille.



Psykologin diagnosoi keskivaikean masennuksen. Lääkitystä en saanut raskauden takia, mutta sain tiukan kehoituksen höllätä pipoa (olen aikamoinen suorittaja) ja yrittää edes vähän liikkua joka päivä. Minulla itse asiassa eniten auttoi varmaan se, että sain pahalle ololle nimen. Mies ja muut läheiset osasivat sen jälkeen suhtautua paremmin saamattomuuteeni ja itkuisuuteeni.



Kuulostaa ehkä ongelman vähättelyltä, mutta minua auttoi myös vähäinenkin liikunta. Vaikka kuinka tökki, menin joka päivä ulos edes kerran. Jos ei muuta, niin kävelin korttelin ympäri. Se toi jonkinlaista rytmiä ja ryhtiä elämään. Selviytyminen voi joskus olla pienestä kiinni.



Masennus helpotti raskauden puoliväliin mennessä. En tiedä olisiko helpottanut, jos en olisi saanut apua. Onneksi ei tarvinnut ottaa selvää :)



Toivottavasti sinullakin pian olo paranee! Älä jää yksin potemaan pahaa oloa, se on kaikista pahinta. Ja onnea odotukseen :)

mä hain apua raskausviikolla 9 terveyskeskuksesta. Mä en tiennyt että noilla synnytysklinikoilla on omat psykiatrit tms. Apua olisin terveyskeskuksen kautta saanut vasta viikolla 20!?

No mutkien kautta pääsin psykiatrin juttusille siellä polilla raskausviikolla 12 ja silloin mulla oli ihan ok olo. Mulla nuo masennusvaiheet tuli ja meni. Lääkkeitä olisin jo saanut silloin. Sain itse päättää milloin haluan tulla uudestaan ja otin ajan kuukauden päähän. Masennus tuli tuon kuukauden sisällä takaisin. Tänään menin sitten uudelleen ja vastassa oli mielenterveyssairaanhoitaja joka totesi, että tarvitsen nyt ainakin terapiaa, ja lääkkeitä sitten jos menee huonommaksi. Hän yritti konsultoida psykiatria, mutta hänellä oli muita asiakkaita. Psykologille saan kait ajan piakkoin.



Kannattaa hakea apua ja varmaan neuvolasta osaa lähettää sut oikeaan osoitteeseen. Mä menin siis tyhmänä terveyskeskuksen kautta ja ei tienny tuosta polin psykiatrista.

D-vitamiini on ihmeaine masennukseen munkin kokemuksen mukaan. Kalaöljyissä sitä ei ole usein kuin max 10µg, eli naurettavan vähän. Apteekeista onneksi löytyy jo 50µg:n tabletteja, sellaisen voi hyvin ottaa kalaöljyn kanssa. Useimmat ravintoterapeutitkin syö päivittäin yli 100µg D-vitamiinia ihan ylläpitoannoksena. En ollenkaan ihmettele että etenkin tähän vuodenaikaan raskaana oleville tulee helposti masennusoireita.



Mä kävin raskausaikana psykologilla juttelemassa alakuloisuuden takia, mutta eipä siitä juuri apua ollut. Mä kun pystyn juttelemaan ihan helposti muutenkin vaikeista asioista läheisten kanssa. Kai se olisi parempi sellaisille joilla on joku lukko eikä saa puhuttua omasta pahasta olosta. Stressasi vaan lisää kun piti etsiä lapsenvahti psykologilla käynnin ajaksi.



Tsemppiä!

Raskausajan masennus ja D-vitamiini



D-vitamiinin piilevä puute altistaa odottavia äitejä masennukselle, ilmenee suuresta hollantilaisesta seurantatutkimuksesta (Amsterdam Born Children and Their Development). Seerumin D-vitamiinin pitoisuuden tulee olla yli 80 nmol/l, joilloin masennuksen riski vähenee. Suomen viranomaissuositus on 10 kertaa liian pieni. Se myötävaikuttaa noin 6000 odottavan äidin masentumiseen vuosittain.



Tutkimuksessa mitattiin seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) 4236 naiselta raskauden alkuvaiheissa, keskimäärin 13. raskausviikolla. Tulokset jaettiin neljään ryhmään: alle 29,9, 30–49,9, 50–79,9 ja vähintään 80 nmol/l. Vain viimemainittu tulos oli normaali, muut enemmän tai vähemmän liian pieniä. Naisten mahdollista masennusta arvioitiin Center for Epidemiological Studies Depression Scale -lomakkseella, jossa yli 16 pistettä merkitsee huomattavaa masennusta.



S-D-25 oli liian pieni – alle 80 nmol/l – 44 prosentilla kaikista naisista. Huomattavan masentuneista 28 prosentilla oli matala S-D-25 verrattuna vain lievästi masentuneisiin. Kaiken kaikkiaan matalat S-D-25:t liittyivät masentuneisuuteen. Syynä on ilmeisesti se, että aivoissa on runsaasti D-vitamiinireseptoreja (vastaanottomia), jotka tarvitsevat D-vitamiinia. Jollei sitä ole riittävästi saatavilla, aivojen toiminta heikkenee. Toinen uusi tutkimus kertoo, että masennus heikentää muistia ja keskittymiskykyä ja surkastuttaa aivoja. Synapseja muodostavat geenit kärsivät D-vitamiinin puutteesta, sanovat tutkijat.



Sanottakoon sen nyt tässä suoraan: Pekka Puska ja hänen johtamansa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) ovat tehneet kardinaalimunauksen pitämällä D-vitamiinin saantisuosituksen liian pienenä. Sitä noudattamalla S-D-25 ei nouse riittäväksi eli yli 80 nmolin/l. Raskaana olevien naisten D-vitamiinin viranomaissuositus on 10, vaikka tarve on 100 mikrogrammaa (µg) eli 4000 IU päivässä. Puskan noudattama ravintolisien vastustuslinja on aiheuttanut valtavasti turhaa sairastumista ja suunnattomia kuluja ja reserssien tuhlausta terveydenhuollolle.



Lisäksi on syytä huomauttaa, että kalaöljyn EPA-rasvahappo (E-EPA) ehkäisee ja hoitaa raskausajan ja synnytyksen jälkeistä masennusta. D-vitamiinin (100 µg/vrk) kera kannattaa siis nauttia myös E-EPAa (1–2 g/vrk).



"Euroopan Unionin elintarviketurvallisuuselin EFSA nosti D-vitamiinin turvallisena päiväannoksena pidetyn nuorten (11–17 v) ja aikuisten rajan 50 mikrogrammasta (µg) 100 µg:aan. Huippuvarovainen EFSA päätyi tähän tulokseen käytyään läpi uudet D-vitamiinitutkimukset. Vauvojen rajana on nyt 25 ja 1–10-vuotiaiden rajana 50 µg päivässä."

http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=247



Lausunnossa mainitaan, että edes 250 mikron päiväannoksella ei löydetty mitään haittavaikutuksia.

http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/2813.htm



USA:n Endokrinologiyhdistyksen S-D-25:lle antama viitearvo on 75–150 nmol/. Espanjassa laboratoriot antavat viitearvoiksi 75–250 nmol/l. Suomessa väestön keskiarvot ovat noin 43 nmol/l luokkaa, mikä on selvästi liian vähän, ja lisää sairastumisen ja kuoleman riskiä.



D-vitamiini säätelee monien geenien ilmentymistä eli sitä mikä osa genomista on aktiivista ja tuottaa proteiineja. Raskauden normaali kulku vaatii riittävän D-vitamiinitason joka on korkeampi kuin kalkin imeytymisen varmistava taso. Elimistön D-vitamiinistatuksen paras mittari on seerumin 25(OH)D mittaus. Lähtökohtana normaaliarvoille tulee pitää ”luonnonmukaista” D-vitamiinitasoa eikä jonkun yksittäisen sairauden eston tarvitsemaa tasoa. Paras arvio D-vitamiinin normaaliarvosta on 120-225 nmol/l. Kesällä vaalea iho tuottaa helposti 375 µg D3-vitamiinia 15 minuutin aikana 120 nmol tason ylläpito talvella vaatii keskimäärin 120 µg D3 -vitamiinia. D-vitamiinin imeytyminen vaihtelee paljon ja siksi seerumin 25(OH)D mittausta pitäisi käyttää herkästi, riittävän annoksen varmistamisessa, muutaman kuukauden korvaushoidon jälkeen.

http://terveesti.blogs.fi/2012/03/13/uusin-tieto-d-vitamiinista-1317336…



"HYKSin lasten ja nuorten sairaalan dosentti Outi Mäkitie tuomitsee Duodecimin pääkirjoituksessa valtion ravitsemusneuvottelukunnan päätöksen lykätä D-vitamiinin saantisuosituksen nostamista. Mäkitien syyttävä sormi osoittaa suoraan Pekka Puskaan, joka johtaa neuvottelukuntaa. Sen toiminta on vastuutonta, sillä suosituksen välitön nosto voisi vaikuttaa merkittävästi suomalaislasten terveyteen, kirjoittaa lastenlääkäri Mäkitie."

http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99587.pdf

Kelan lääkekorvaustilaston mukaan 1 067 964 suomalaista käytti viime vuonna masennus-, psykoosi-, neuroosi- ja unilääkkeitä. Lasten ja nuorten psyykenlääkkeiden käyttö on kolminkertaistunut 2000-luvulla. 15–24-vuotiaista suomalaisnuorista yli 50 000 sai viime vuonna jotakin psyyken toimintaa säätelevää lääkettä.



Selvästi käytetyimpiä ovat masennuslääkkeet. Niistä eniten kirjoitetaan SSRI-ryhmään kuuluvia selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä.



– Uudemman polven masennuslääkkeet ovat suosittuja, koska välittömät ja näkyvät haitat ovat vähäisemmät kuin vanhemman polven lääkkeissä, kertoo kliinisen psykiatrian professori Jari Tiihonen Tukholman Karoliinisesta instituutista.



Sosiologien mukaan erilaisten keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttö on jo niin yleistä, että suomalainen hyvinvointivaltio on vääjäämättä muuttumassa psykofarmaseuttiseksi yhteiskunnaksi.



Kehitys on huolestuttava. Samaan aikaan kun psyykenlääkkeiden käyttö on lisääntynyt, väkivallanteot ja verilöylyt ovat tulleet osaksi suomalaisten arkea.



USA:ssa nuorten tekemien joukkosurmien taustalta on kaivettu esiin masennuslääkkeiden haittoja. Usean kouluampujan tiedetään käyttäneen masennuksen hoitoon tarkoitettuja SSRI-lääkkeitä.



Kelan lääketilastojen mukaan alaikäisten psyyken lääkitseminen moninkertaistuu murrosiässä.



– Murrosikää on ryhdytty hoitamaan masennuslääkkeillä, ilman että kenelläkään on täsmällistä tietoa lääkehoidon haitoista. Normaalin kasvuun ja kehitykseen liittyvän kipuilun näkeminen lääkehoitoa vaativana oireiluna tai sairautena on äärimmäisen huolestuttavaa, ärähtää sosiologian dosentti Ilpo Helén Helsingin yliopistosta.



SSRI-ryhmän lääkkeiden haittavaikutuksista otsikoissa ovat olleet pääasiassa pysyvät seksuaalitoiminnan häiriöt. Vähemmän puhuttuja haittoja ovat itsetuhoisuus, impulsiivinen ja vastustava käyttäytyminen, yllättävät aggressiot sekä vihamielisyys.



Yhdysvalloissa havaittin 2000-luvun alussa monen kouluampujan käyttävän tai käyttäneen SSRI-ryhmän masennuslääkkeitä.



– Tällainen havainto on tehty, mutta vielä ei voi tehdä tieteellisesti luotettavaa johtopäätöstä siitä, että masennuslääkkeiden käyttö selittäisi elämää tuhoavan käyttäytymisen, toteaa professori Jari Tiihonen.



Tiedeyhteisössä ei siis ole yksimielisyyttä masennuslääkkeiden ja joukkosurmien välisestä syy–seuraus-suhteesta.



–Tiedetään teko ja lääkkeiden käyttö, mutta ei sitä, kuinka sama henkilö olisi toiminut ilman lääkkeitä kyseisessä tilanteessa. Satunnaistettu tutkimustilanne tuottaisi huomattavasti luotettavampaa tietoa, mutta sellaisen toteuttaminen on mahdotonta: pitäisi jättää osa nuorista masennuspotilaista lääkitsemättä, selvittää Tiihonen.



Professori Jari Tiihosen mukaan luotettavinta tutkimustietoa on tällä hetkellä psykoosien, neuroosien ja unettomuuden hoidossa Suomessakin yleisesti käytettyjen bentsodiatsepiinien haitoista.



– Tämän lääkeryhmän haittoja on tutkittu satunnaistetusti persoonallisuushäiriöstä kärsivillä potilailla. Tutkimuksissa käytön on todettu vähentävän impulssikontrollia ja lisäävän taipumusta aggressiivisuuteen.



Tiihosen mukaan samassa potilasryhmässä toteutettu SSRI-lääketutkimus tuotti päinvastaista tutkimustietoa.



–SSRI-lääkkeitä käyttäneet aikuiset persoonallisuushäiriöpotilaat käyttäytyivät vähemmän väkivaltaisesti kuin lumelääkettä saaneet.



Vaikka SSRI-lääkkeiden ja surmatöiden välistä yhteyttä ei ole kyetty osoittamaan kiistattomasti, psyykenlääkkeiden valmistajat ovat varpaillaan.



Yritykset säikähtivät mahdollista yhteyttä siinä määrin, että pakkausselostuksiin on 2000-luvulla ilmaantunut ohjeistus, jonka mukaan serotoniinin takaisinottajia ei suositella alle 18-vuotiaille. Näin lääkevalmistajat siirsivät vastuuta mahdollisista ja jopa todennäköisistä haitoista lääkkeitä määrääville lääkäreille.



Käyttöohjeissa kerrotaan, että masennuslääkkeitä saaneilla lapsilla ja nuorilla on havaittu kliinisissä tutkimuksissa useammin itsetuhoisuutta kuten itsemurhayrityksiä ja -ajatuksia sekä vihamielisyyttä ja aggressioita kuin lumelääkettä saaneilla lapsilla ja nuorilla.



Dosentti Ilpo Helénin mukaan SSRI- lääkkeiden käyttömäärissä näkyy selvästi voimakkaan ja taitavasti toteutetun lääkemarkkinoinnin vaikutus.



– On korostettu hyötyjä ja vaiettu haitoista. Vasta aivan viime aikoina ääni kellossa on muuttunut: enää psykiatrien patenttiratkaisu ei löydy itsestäänselvästi SSRI-ryhmän lääkkeistä. Uskomme hypen hiljentyneen, koska patentit ovat rauenneet ja markkinointi vaimentunut sen myötä.

http://www.apu.fi/artikkeli/laakehaitat-joukkosurmien-taustalla



Lääkitty mieli:

http://personal.inet.fi/koti/remeli/laakkeet.htm

Low D linked to depression during pregnancy?



Sometimes, pregnancy is one of the happiest times of a woman’s life, but for some women, pregnancy is a miserable time. According to the American Congress of Obstetricians and Gynecologists, up to 25% of pregnant women have clinical depression.

http://blog.vitamindcouncil.org/2012/08/23/low-d-linked-to-depression-d…



Vitamin D Wiki

http://vitamindwiki.com/tiki-index.php