Minusta on teini-ikäisenä kuva naama auringosta palaneena. Vanhempien mielestä Suomesss ei tarvittu aurinkorasvaa.Omille lapsille opetin
Jo pienenä miten tärkeää on suojautua uv-säteilyltä.
Kommentit (5)
Niin no riippuu se siitäkin, miten aikaansa auringonpaisteessa viettää. Jos rannalla makoilee tuntikausia auringonpaisteessa, niin varmasti on aurinkorasva tarpeen. Sen sijaan jos ulkona liikuskelee siten, ettei koko ajan ole sama kohta vartalosta auringopaisteeseen päin, on välillä varjossakin, ja on tarpeeksi varjostavaa hattua päässä, niin se on jo ihan eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Niin no riippuu se siitäkin, miten aikaansa auringonpaisteessa viettää. Jos rannalla makoilee tuntikausia auringonpaisteessa, niin varmasti on aurinkorasva tarpeen. Sen sijaan jos ulkona liikuskelee siten, ettei koko ajan ole sama kohta vartalosta auringopaisteeseen päin, on välillä varjossakin, ja on tarpeeksi varjostavaa hattua päässä, niin se on jo ihan eri asia.
No mulla kärähti leuka ja nenä huvipuistossa vaikka oli lippis päässä ja liikuin koko ajan ympäriinsä.
Samat lapsuusmuistot täälläkin.
Joka kesä olkapäistä irtosi nahat ja vanhempia ei kiinnostanut. Äiti valeli itsensä vauvaöljyllä tms rusketusta vahvistavalla ja makasi bikinit päällä pihalla.
Ei käsketty juoda vettä eikä ostettu mitään aurinkovoiteita PAITSI kun lähdettiin Espanjaan,siellä piti laittaa voidetta koska aurinko oli kuumempi kuin Suomessa.
Mä menin 90luvulla 16vuotiaana pariksi viikoksi mansikoita poimimaan. Uimapuku ja sortsit päällä,jenkkihuivi päässä kyykin mansikkapellolla muiden nuorten kanssa . Osa porukasta ruskettui ja osa paloi,pari auringonpistostakin taisi tulla.
Nostan hattua kaikille, jotka pystyvät käyttämään aurinkorasvaa. Mä en. Kirvelee silmiä ja tuntuu pahalta. Ennemmin käytän hattua.