Orpon hallituksen politiikka murentaa kansan maanpuolustustahtoa

Tutkimusten ja valtioneuvoston omankin ilmoituksen mukaan kasvavat tulo- ja varallisuuserot heikentävät maanpuolustustahtoa. Tästä huolimatta hallitus tekee politiikkaa, joka juurikin kasvattaa niitä. Ironisinta asiassa on se, että vähävaraisilta leikataan, jotta voitaisiin kasvattaa asehankintoihin käytettäviä summia. Kuka niitä aseita sitten tulee käyttämään?

Espoossa kasvavat tulo- ja varallisuuserot näkyvät lasten vaatetuksessa. Helsingin Sanomien artikkelissa espoolainen opettaja, joka on kerännyt koulusta lapsilta jääneitä löytövaatteita 20 vuoden ajan, kertoo vaatteista nähtävän lapsiköyhyyden kasvusta. Rikkinäisten ja puhkikäytettyjen vaatteiden määrä on kasvanut ajan mittaan.

Vuonna 2023 joka kymmenes lapsiperhe sai Espoossa toimeentulotukea. Osuus oli suurempi kuin koko maan keskiarvo. Johtuuko tuo ilmiö siitä, että Espoo on köyhää aluetta? Ei suinkaan. Espoo kuuluu maan varakkaimpiin kuntiin ja siitä huolimatta lapsiperheiden köyhyys on suurempaa kuin koko maassa keskimäärin..

Lapsiperheiden köyhyys johtuu siis epätasaisesta tulonjaosta. Siis mitä tekemistä tällä on maanpuolustustahdon kanssa?

Jopa valtioneuvoston sivustolla sanotaan, että maanpuolustustahto kumpuaa kansalaisten kokemuksesta siitä, että heidän kotimaansa ja yhteiskuntansa on puolustamisen arvoinen. Silti hallitus tekee politiikkaa, joka eriarvoistaa kansalaisia. Juhlapuheet ja teot eivät ole sopusoinnussa keskenään, ja silloin pitää tunnetusti arvioida toimijaa tekojen eikä puheiden perusteella.

Hallitus leikkaa köyhiltä ja vähävaraisilta. Absoluuttisina summina kyseessä on pikkuraha valtion budjetissa, mutta ratkaisevan suuri raha niille, joilta leikataan. Tällaisia leikkauksia voisi luonnehtia
silkaksi kiusanteoksi. Joiltain yleishyötydyllisiltä järjestöiltä leikataan noin puolet niiden budjeteista, jotta säästettäisiin yksi miljoona.

Tuollaisia leikkauksia pitää tehdä tuhat kappaletta, että saataisiin kasaan Ukrainalle annettava miljardi. Herää kysymys (tai oikeastaan ei herää) siitä, missä ovat hallituksen prioriteetit. Ei ainakaan tavallisen köyhän suomalaisen hyvinvoinnissa.

Pysyykö maanpuolustustahto korkealla pelkällä viholliskuvien luomisella?

Julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan suomalaisten maanpuolustustahto on edelleen korkealla tasolla, mutta mihin suuntaan se tulee kehittymään? Riittääkö Venäjällä pelotteleminen maanpuolustustahdon ylläpitoon, vai pitäisikö oikeasti kohentaa tavallisten tallaajien elinoloja?

Jos tutkimuksiin on uskomista, niin pidemmän päälle ainoastaan kansan elinolojen parantaminen pystyy ylläpitämään maanpuolustustahtoa.