Lue keskustelun säännöt.
Ehtiikö 30-vuotiaana vielä aloittamaan "elämää alusta"?
17.06.2026 |
Olen parisuhteessa, jossa en halua enää olla ja on tehnyt mieli lähteä tästä viimevuodesta asti. Muutenkin tuntuu, että tämän hetkinen elämäni ei ole sellaista mitä haluan. Tuntuu kuitenkin, että onko tässä vähän liian myöhäistä vaihtaa elämän suuntaa kun 30 on tulossa pian mittariin.
M29
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Miksi olisi liian myöhäistä? Ei meidän yhteiskuntamme ole sellainen, että kaiken on mentävä nappiin ikävuosina 18-29 ja sen jälkeen elämä säilyy samanlaisena hautaan asti.
Usein tuntuu, että tollaista elämää ihmisille tuputetaan "oikeanlaisena elämänä"
M29
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erosin kolmekymppisenä nuoruuden rakkaudestani ja vaikka se oli todella vaikeaa, molemmat löysimme itsellemme paremmin sopivat puolisot ja toisenlaisen elämän.
Sulla on kaikki vielä edessä.
Hyvin kerkeää laittamaan kaiken uusiksi parisuhde-, työ- ja harrastusrintamalla.
Se pitää kuitenkin muistaa, että ei sitä elettyä elämää ja varsinkaan lapsuuttaan saa pyyhittyä pois. Jos sinulla on tyytymättömyyttä elämääsi, niin suurella todennäköisyydellä siemenet on kylvetty jo lapsuudessa. Suosittelen sen tunkion peuhaamista terapiassa. Se olisi hyvä ensimmäinen askel.
Minun elämä alkoi alusta 30-vuotiaana. Tai oikeastaan mun elämäni vasta alkoi tuolloin. Sitä edeltävä aika, en oikein edes tiedä mitä se oli.
Kyllä mä alkaisin tossa iässä suunnittelemaan jo omia hautajaisiani
😱🍗🚀🍻🔪💥🍆🍺📣🎊🌇🌴😻💟🐽🍙📢🌄🌈😍🎄🎉🍑🍼🎅🌅💋🌵🌚🔥
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todellakin ehtii, olet vielä ihan tosi nuori kokemaan monia asioita ja tekemään muutoksia haluamaasi suuntaan. Myöhäistä ei ole 60-vuotiaanakaan, tai oikeastaan missään iässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi, tottakai. Olen seitsenkymppinen ja mun elämä on muuttunut moneen kertaan. Kaikki muutokset eivät toki ole tapahtuneet suunnitellusti vaan yllättäviä juttuja tapahtunut. Juuri nyt olen tilanteessa missä mietin mitä elämältäni vielä haluan. No eiköhän aika näytä mihin päin tätä elämää lähtisi viemään. Tsemppiä ja uskallusta sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olisi liian myöhäistä? Ei meidän yhteiskuntamme ole sellainen, että kaiken on mentävä nappiin ikävuosina 18-29 ja sen jälkeen elämä säilyy samanlaisena hautaan asti.
Usein tuntuu, että tollaista elämää ihmisille tuputetaan "oikeanlaisena elämänä"
M29
Tuputetaan kyllä, mutta harvan elämä lopulta menee niin. Nekin ikätoverit joilla nyt näyttää olevan kaikki "täydellisesti" voivat olla 10 vuoden päässä jossain hometalohelvetissä tai huoltajuuskiistoissa. Olet vielä nuori.
Huonoon työhön tai suhteeseen ei kannata jäädä. M37
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämän voi aloittaa uusiksi koska tahansa. Jos löisit pääsikin ja heräisit täysin ilman muistoja, elämä alkaisi uusiksi jo sinä päivänä.
Vierailija kirjoitti:
Huonoon työhön tai suhteeseen ei kannata jäädä. M37
Töiden ja naisten perään ei tule ikinä itkeä, sillä iusia tulee aina!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No eipä oikein alusta pysty aloittamaan. Voi kyllä pyrkiä tekemään loppuelämästään mahdollisimman hyvää/mielenkiintoista/mukavaa/innoittavaa/vaurasta/seikkailuntäyteistä jne., mitä adjektiivia nyt haluatkin käyttää.
Joo, itse aloitin kolmikymppisenä ja nyt 34 -vuotiaana jo hyvässä vauhdissa. :)
Itse ainakin aloitin. Otin avioeron ja muutin opiskelemaan kaupunkiin, josta en tuntenut ketään. Valmistun alkusyksystä maisteriksi, olen ollut sielunkumppanini kanssa yhdessä kohta kaksi vuotta ja asiat eivät voisi olla paremmin. :)
Mä muutin 33-vuotiaana Norjaan. Pitempi parisuhde oli päättynyt ja vaikka minulla oli vakituinen työpaikka niin ura oli umpikujassa, koska sen hetkisen oman alan työtilanteen vuoksi ei juuri ollut eteenpäin vieviä mahdollisuuksia.
Kahdella matkalaukulla lähdin Suomesta ja nyt olen asunut täällä Norjassa 15 vuotta. Nykyisin ole naimisissa, samoin on omistusasunto täällä ja samassa hyvä työpaikassakin olen ollut jo 8 vuotta. Eli kyllä sen elämän voi ehdottomasti järjestellä uusiksi vaikkapa 30-vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olisi liian myöhäistä? Ei meidän yhteiskuntamme ole sellainen, että kaiken on mentävä nappiin ikävuosina 18-29 ja sen jälkeen elämä säilyy samanlaisena hautaan asti.
Usein tuntuu, että tollaista elämää ihmisille tuputetaan "oikeanlaisena elämänä"
M29
Jos et ole kasvanut itsenäiseksi ihmiseksi vaan menet sen mukaan mitä jotkut ihmiset (huom! eivät todellakaan kaikki) sanovat, niin luulenpa että sinun kannattaisi etsiä itsellesi edunvalvoja.
Nykyinen kumppanisi ansaitsee parempaa.
Kyllä voi aloittaa alusta elämässä niin monta kertaa kuin tarpeelliselta tuntuu!
Itsekin vielä 35v opiskelen ja etsin mitä oikein haluaisin tehdä.
Ainut joka minua katsoo nenänvartta pitkin on joku itseäön täynnä oleva etäinen isosetä jonka mielipide ei elämääni hatkauta millään tavalla.
Tuntuu että epätavanomaisempia elämänvalintoja arvostelevat ne katkerimmat ihmiset jotka eivät ole uskaltaneet valita itselleen mieluisampia elämänpolkuja vaan ovat vaan pitkin hampain tyytyneet paikkaansa maailmassa.
Miksi olisi liian myöhäistä? Ei meidän yhteiskuntamme ole sellainen, että kaiken on mentävä nappiin ikävuosina 18-29 ja sen jälkeen elämä säilyy samanlaisena hautaan asti.