Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä muita työkyvyttömyyseläkeläisiä? Onko parisuhdetta tai toivoa siitä?
03.01.2012 |
Kiinnostaisi kuulla, miten työkyvyttömyys on vaikuttanut ihmissuhteisiinne? Miten uudet tuttavuudet suhtautuvat vai ettekö kerro tilanteestanne? Missä vaiheessa olisi sopivaa kertoa? Mistä syystä olette työkyvyttömiä?
Itseäni huolestuttaa, että mies häipyy kuullessaan, että en ole ollut aikoihin työelämässä ja että tuloni ovat varsin pienet. Toisaalta olen aiemmin tavannut sellaisiakin miehiä, jotka ovat suhtautuneet neutraalisti eikä suhde ainakaan tähän asiaan ole kaatunut. Olen pitkäaikaismasentunut, mutta lääkityksellä ja rauhallisella elämänrytmillä masennus pysyy kurissa. Ulospäin masennukseni ei näy.
Kommentit (30)
Varmaan ihan hyvä ajatus. Ongelma on kuitenkin se, ettei niitä täyspäisiä nuoria eläkeläisiä mitenkään erota muiden ihmisten joukosta.
Etsi se kumppani toisesta ikäisestäsi työkyvyttömyyseläkeläisestä, niin ei tule alemmuuskompleksia kun mies on samaa tasoa mitä itse.
En tarkoita että skitsofreenikon kanssa pitäisi alkaa seurustelemaan, mutta jonkun täyspäisen nuoren eläkeläisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ne eläkeläiset jotka ovat täyspäiväisiä, mutta eivät jostain syytä kykene palkkatyöhön.
Varmaan ihan hyvä ajatus. Ongelma on kuitenkin se, ettei niitä täyspäisiä nuoria eläkeläisiä mitenkään erota muiden ihmisten joukosta.
Etsi se kumppani toisesta ikäisestäsi työkyvyttömyyseläkeläisestä, niin ei tule alemmuuskompleksia kun mies on samaa tasoa mitä itse.
En tarkoita että skitsofreenikon kanssa pitäisi alkaa seurustelemaan, mutta jonkun täyspäisen nuoren eläkeläisen.
mä kirjoitinkin jo tuolla toisessa ketjussa omasta tilanteestani. Esim. nettitreffeillä on kyllä helppo erottaa ne tk-eläkeläiset muista, tai laittaa oma ilmo siihen malliin, että hakee kaltaisiaan. Mutta harvoin se tk-eläkeläinen täyspäinen on. Ei se masennuskaan meinaa täyspäisyyttä, eiks vaan? Joten kokeiltavahan se on, kuinka paljon niitä toisen oireita kestää.
En ole yhtään sellaista tyyppiä. Elän ihan tavallista elämää, vaikken käy töissä, enkä kaipaa toisten eläkeläisten seuraa sinänsä. Silloin tällöin olen törmännyt miehiin, jotka ovat mielenterveyssyistä eläkkeellä ja he ovat olleet mielestäni aivan pihalla.
ne eläkeläiset jotka ovat täyspäiväisiä, mutta eivät jostain syytä kykene palkkatyöhön.
Mene seurakunnan sinkkuiltoihin, niissä käy monenlaista 2. luokan kansalaista. Ja treffipalstalle rehellisesti että olet eläkeläinen ja etsit toista eläkeläistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin se ainakin tietää heti alusta asti missä mennään, ei tarvitse esittää mitään mitä ei ole.
Omasta mielestäni olen täyspäinen, vaikka olenkin ollut pitkään masentunut. Minulla on ylempi korkeakoulututkinto, luen jatkuvasti, osaan useita kieliä, matkustan itsekseni ympäri maailmaa jne. Kukaan ei koskaan ole huomannut minussa mitään sairautta, jos en ole itse siitä kertonut. Pahimpina aikoina en tosin ollut aktiivinen, mutta nykyään elelen melko normaalisti.
Nettitreffejä olen kokeillut ja kyllästynyt. Kerran esimerkiksi tapailin bipo-miestä, mutta valitettavasti hän ei kyennyt parisuhteeseen.
mä kirjoitinkin jo tuolla toisessa ketjussa omasta tilanteestani. Esim. nettitreffeillä on kyllä helppo erottaa ne tk-eläkeläiset muista, tai laittaa oma ilmo siihen malliin, että hakee kaltaisiaan. Mutta harvoin se tk-eläkeläinen täyspäinen on. Ei se masennuskaan meinaa täyspäisyyttä, eiks vaan? Joten kokeiltavahan se on, kuinka paljon niitä toisen oireita kestää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä kun mainitsit. En todellakaan mene jonnekin 2. luokan kansalaisten tilaisuuksiin. Enhän minä mikään ressukka ole. En edes etsi toista eläkeläistä, kuten aiemmista viesteistäni pitäisi selvitä.
Mene seurakunnan sinkkuiltoihin, niissä käy monenlaista 2. luokan kansalaista. Ja treffipalstalle rehellisesti että olet eläkeläinen ja etsit toista eläkeläistä.
siis sun pitäisi saada parempi kuin itse olet ;D
No sitten voi olla vaikeaa.
t. työkyvyttömyyseläkeläinen, josta ei myöskään näe päälle kuinka hullu olenkaan ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onnellisesti kahdeksatta vuotta avioliitossa 3v tytär ja toinen masussa tulossa,pohjilla tod.rajut diagnoosit..nyttemmin purettu."Asioilla on tapana järjestyä"Zemppiä
siis sun pitäisi saada parempi kuin itse olet ;D
No sitten voi olla vaikeaa.
t. työkyvyttömyyseläkeläinen, josta ei myöskään näe päälle kuinka hullu olenkaan ;)
Samantasoinen riittää. Jos mies on täyspäinen, sivistynyt, kielitaitoinen, halukas matkustelemaan ja selviää elämästään yksinkin, niin hän on suunnilleen minun tasoiseni. Ei tarvitse olla minua parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onnellisesti kahdeksatta vuotta avioliitossa 3v tytär ja toinen masussa tulossa,pohjilla tod.rajut diagnoosit..nyttemmin purettu."Asioilla on tapana järjestyä"Zemppiä
Kiitos ja kaikkea hyvää myös Sinulle! :)
Kuka haluaa sinut elätikseen? Ei kukaan. No joo, ehkä joku muu pitkäaikaismielenterveyspotilas. Otapa itseäsi niskasta kiinni. Niin tein minäkin vaikeiden masennusjaksojen jälkeen ja tässä ollaan- perhe, hyvä mies ja kolme lasta. Ethän selitä/pakoile kaikkea masennusdiagnoosisi taakse. Alapa kuntoilla, syödä kunnolla ja nukkua ilman lääkkeitä. Suosittelen! Siinä diagnoosit karisee. Sitten käy flaksi miestenkin kanssa. Ei ennen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että voisit hyvin käydä töissä ja viettää ns. normaalia elämää. Kuka sut pakottaa nurkissa makoilemaan? Tietty jos työteko ei maistu, sittenhän sulla on asiat "tosi" hyvin.
Olet mielenterveyssyistä eläkkeellä, mutta mielenterveyssyistä eläkkeellä olevat eivät ole mielestäsi täysipäisiä?? MItähän tämä kertoo sinusta...
Oma missioni oli, että en huoli miestä, jolla mielenterveysongelmia, kuin omissa tarpeeksi. Onneksi löytyi diagnosoimaton tapaus, vaikka välillä tuntuu, että masentunut, ei vaan ole hakenut siihen diagnoosia. Aluksi hän elätti minua ja jeesasin sen verran kuin pystyin, nyt olen kuntoutunut työelämään, koska parisuhteen myötä moni asia parantunut, märehdintä jäänyt vähemmälle. Eli ihan mahdollista sinänsä on kumppani löytää.
ja toisen elättäjäksi alkamiseen? Itse ainakin aion seurustella, vaikka vuosikaudet, mutten halua avioliittoa tai edes avoliittoa.
Minustakin kuulostaa sille ettei sinun pitäisi olla eläkkeellä jos olet noin pystyvä? Onko kyseessä pysyvä eläke vai kuntoutustuki?
Itse 5v kuntoutustuella ja en todellakaan ole noin pystyvä. Minulla on työssäkäyvä puoliso.
Kuka haluaa sinut elätikseen? Ei kukaan. No joo, ehkä joku muu pitkäaikaismielenterveyspotilas. Otapa itseäsi niskasta kiinni. Niin tein minäkin vaikeiden masennusjaksojen jälkeen ja tässä ollaan- perhe, hyvä mies ja kolme lasta. Ethän selitä/pakoile kaikkea masennusdiagnoosisi taakse. Alapa kuntoilla, syödä kunnolla ja nukkua ilman lääkkeitä. Suosittelen! Siinä diagnoosit karisee. Sitten käy flaksi miestenkin kanssa. Ei ennen!
En tarvitse elättäjää. Olen ollut aikoinaan naimisissa, joten en välttämättä halua naimisiinkaan. Olen hyvässä kunnossa, syön terveellisesti ja nukun ilman lääkkeitä.
Mistä ajatus "nurkissa makoilemisesta" tuli? Kuten sanoin, olen aktiivinen, vaikken töissä käykään.
Etsi se kumppani toisesta ikäisestäsi työkyvyttömyyseläkeläisestä, niin ei tule alemmuuskompleksia kun mies on samaa tasoa mitä itse.
En tarkoita että skitsofreenikon kanssa pitäisi alkaa seurustelemaan, mutta jonkun täyspäisen nuoren eläkeläisen.