Onko sinun mielestäsi vanhemmilla oikeus päättää, millaisia kavereita lapsella tai nuorella on tai missä porukoissa lapsi tai nuori pyörii?

Kyllä vanhemmilla on oikeus päättää keiden kanssa lapsi viettää aikaa. Onneksi minun ei koskaan tarvinnut käyttää tätä oikeutta kolmen lapseni suhteen. Osasivat valita hyviä kavereita muutenkin.

Suuri tekijä oli varmaan hyvä kotiosoite, hyvä koulu, ja että useimmat ystävät tulivat harrastusten parista. Ei siis mitään kauppakeskuksissa notkujia.

Vierailija kirjoitti:

En sallisi. Ottaisin yhteyden lapseni kaverin vanhempiin ja sitten poliisiin. Miksi kysyt? Eikö tämä ole ihan normaalia? Vai kysytkö koska itse et välitä lapsestasi? 

Oudon agressiivinen kommentti. Älä päälle käy

Vierailija kirjoitti:

En sallisi. Ottaisin yhteyden lapseni kaverin vanhempiin ja sitten poliisiin. Miksi kysyt? Eikö tämä ole ihan normaalia? Vai kysytkö koska itse et välitä lapsestasi? 

Entä jos et tiedä keitä nuo kaverit ovat? Saati heidän vanhempiaan?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä vanhemmilla on oikeus päättää keiden kanssa lapsi viettää aikaa. Onneksi minun ei koskaan tarvinnut käyttää tätä oikeutta kolmen lapseni suhteen. Osasivat valita hyviä kavereita muutenkin.

Suuri tekijä oli varmaan hyvä kotiosoite, hyvä koulu, ja että useimmat ystävät tulivat harrastusten parista. Ei siis mitään kauppakeskuksissa notkujia.

Oikeus on turha siinä vaiheessa kun lapsi menee oman päänsä mukaan.

Mikään osoite, koulu tai harrastus ei suojaa jos tietyt asiat alkavat kiinnostamaa.

Tavallaan joo. Itse en lapsena saanut leikkiä yhden kaverin kanssa, koska hänen äitinsä oli työtön ja isänsä talonmies. Silloin harmitti mutta nyt aikuisena ymmärrän erinomaisesti.

Miten laillisesti toteutat päätöksen lapsen seurasta. Kenties syyllistymällä vapaudenriistoon tai jopa väkivaltaan? Niin, nuo tavat eivät ole laillisia vaikka niitä suosisitkin.

Vanhemmilla on oikeus päättää, mutta sitä oikeutta pitää käyttää järkevästi. Jos menossa mukana on huumeita tai jengiväkivaltaa, silloin on oikeutettua rajoittaa lapsen suhteita.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä vanhemmilla on oikeus päättää keiden kanssa lapsi viettää aikaa. Onneksi minun ei koskaan tarvinnut käyttää tätä oikeutta kolmen lapseni suhteen. Osasivat valita hyviä kavereita muutenkin.

Suuri tekijä oli varmaan hyvä kotiosoite, hyvä koulu, ja että useimmat ystävät tulivat harrastusten parista. Ei siis mitään kauppakeskuksissa notkujia.

Valitettavasti tämä on naiivi ajatus. Lapsella voi olla kaikki paperilla hyvin ja materiaa joka sormelle, mutta itsetunto- tai mt-ongelmat ajavat h uu meisiin. Itsetuntoa voi toki kasvatuksella yrittää tukea. Toiset kuitenkin myös addiktoituvat geneettisesti nopeammin kuin toiset, joten pikku kokeilullakin voi olla sinun lapsellesi graavimmat seuraukset kuin naapurin Alexanderille.

Mutta aloittajan kysymykseen: kyllä, vanhemman tulee tietää missä lapsi liikkuu, kenen kanssa, ja missä aikeissa. Ja vanhemman tehtävä on asettaa rajat ja säännöt niin kauan kuin lasta elättää.

Vierailija kirjoitti:

Tavallaan joo. Itse en lapsena saanut leikkiä yhden kaverin kanssa, koska hänen äitinsä oli työtön ja isänsä talonmies. Silloin harmitti mutta nyt aikuisena ymmärrän erinomaisesti.

Ymmärrät mitä?

Niin kauan kun lapsi on alaikäinen, vanhemmat päättää kaiken hänen elämästään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tavallaan joo. Itse en lapsena saanut leikkiä yhden kaverin kanssa, koska hänen äitinsä oli työtön ja isänsä talonmies. Silloin harmitti mutta nyt aikuisena ymmärrän erinomaisesti.

Ymmärrät mitä?

Että vanhempani ajattelivat parastani. En ollut vielä kykenevä valitsemaan itselleni sopivaa seuraa.

Kyllä on. Alle 18-vuotias lapsi ei ole täysivaltainen. Hän ei voi itse päättää missä asuu tai kenen kanssa liikkuu. Vanhemmat voivat hakea lapsen kotiin jos kaveripiirissä käytetään alkoholia, tupakkaa, huumeita, yms. 

Kapinoiva lapsi voidaan panna laitokseen. Koulukoti tai psykiatrinen hoitolaitos (tahdosta riippumaton hoito mielenterveysongelmiin). 

Pakkohoitoa koskeva päätös napsahtaa helposti alaikäiselle. Mutta täysi-ikäisen ihmisen laittaminen pakkohoitoon on harvinaista. Perusteet täytyy olla todella painavat. Alaikäisen kohdalla perusteeksi riittää se, että lapsi on vaaraksi itselleen tai muille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä vanhemmilla on oikeus päättää keiden kanssa lapsi viettää aikaa. Onneksi minun ei koskaan tarvinnut käyttää tätä oikeutta kolmen lapseni suhteen. Osasivat valita hyviä kavereita muutenkin.

Suuri tekijä oli varmaan hyvä kotiosoite, hyvä koulu, ja että useimmat ystävät tulivat harrastusten parista. Ei siis mitään kauppakeskuksissa notkujia.

Valitettavasti tämä on naiivi ajatus. Lapsella voi olla kaikki paperilla hyvin ja materiaa joka sormelle, mutta itsetunto- tai mt-ongelmat ajavat h uu meisiin. Itsetuntoa voi toki kasvatuksella yrittää tukea. Toiset kuitenkin myös addiktoituvat geneettisesti nopeammin kuin toiset, joten pikku kokeilullakin voi olla sinun lapsellesi graavimmat seuraukset kuin naapurin Alexanderille.

Mutta aloittajan kysymykseen: kyllä, vanhemman tulee tietää missä lapsi liikkuu, kenen kanssa, ja missä aikeissa. Ja vanhemman tehtävä on asettaa rajat ja säännöt niin kauan kuin lasta elättää.

Jep, entisellä naapurillamme oli talo hyvällä, kalliilla alueella, loma-asunnot Suomessa ja Espanjassa, hyvät koulut, harrastuksia ym., mutta niin vaan diilasi kamaa. Onneksi asutaan nykyään eri alueella, ei ollut kiva, kun ihme porukkaa pyöri ympäriinsä!