Saksa voittaa Uniperissa 12 miljardia euroa – Suomi hävisi 9 miljardia

Mitä ihmettä Fortumin hallituksen puheenjohtaja Sari Baldauf, toimitusjohtaja Pekka Lundmark ja talousjohtaja Markus Rauramo ajattelivat vuonna 2017 kun he lähtivät Saksaan kuten Daavid Goljatia vastaan. Fortumin liikevaihto oli edellisvuonna ollut 3,6 miljardia euroa – Uniperin 19 kertaa suurempi, 67 miljardia euroa.

Johtajien taskuja polttivat Suomen ja Ruotsin sähköverkoista saadut rahat. Caruna maksoi Suomen verkosta Fortumille 2,55 miljardia euroa.

Fortum on malliesimerkki siitä, miten pörssissä oleva valtionyhtiö toimii. Jos se olisi jatkanut Imatran Voimana (IVO), ei Venäjälle olisi koskaan menty tuhlaamaan miljardeja euroja Putinin hyväksi.

Eikä IVO olisi edes pikkujoulusketseissä mennyt Saksaan ostamaan 20 kertaa suurempaa Uniperia. Jos Fortum olisi yksityisten kokonaan omistama pörssiyhtiö, ei sekään olisi mennyt ostamaan Uniperia. Mutta valtio-omisteisessa pörssiyhtiössä ei johtajilla ole mitään pidikkeitä. Pelataan upporikasta ja rutiköyhää, koska voitoista johto saa isot bonukset ja tappiot maksaa suomalainen kuluttaja. Vaikka Fortum menisi konkurssiin, johtajilla on turvattu tulevaisuus, eivätkä he ikinä  joutuisi vastaamaan virheistään.

Fortum oli silloin talousjohtajana toimineen Rauramon laiminlyöntien takia konkurssin partaalla, mutta niin hän edelleen jatkaa toimitusjohtajana Fortumissa. Viime vuoden palkat olivat 1,5 miljoonaa euroa.  Lisäksi hänelle maksetaan tänä vuonna bonuksia 1,3 miljoonaa euroa viime vuoden työstä. Ahneudella ei ole mitään rajoja. Rauramon lisäeläke (työeläkkeen päälle) tulee olemaan 20 % kiinteästä palkan osuudesta. Viime vuonna sen takia maksettiin ylimääräistä eläkemaksua 252.000 euroa.

Suomessa ei hallita bisneksiä, fakta.

Jälkiviisaus on hienoin viisauden laji. Miten Suomen valtio olisi pystynyt pääomittamaan Uniperia venäjän hyökkäyksen jälkeisessä tilanteessa? Varmaan asiaa oli miettimässä ihan järkeviä ihmisiä, aaaapeeta lukuun ottamatta. Miksei, ap, titanicin matkustajille jaettu ämpäreitä joilla olisivat tyhjentäneet laivaa vedestä, kunnes olisi päästy new yorkiin asti? 

Fortum laiminlöi Uniperin ennakkotarkastuksen

Due diligence on yrityskaupoissa ja sijoituksissa tehtävä ennakkotarkastusprosessi. Sen tarkoituksena on tutkia kohdeyrityksen taloudellinen, oikeudellinen, verotuksellinen ja operatiivinen sekä tekninen tila ennen sopimuksen allekirjoittamista. Operatiivisessa ja teknisessä tarkastuksessa arvioidaan liiketoimintamallia, IT-järjestelmiä, tuotantoa ja markkina-asemaa. Tavoitteena on tunnistaa mahdolliset riskit, varmistaa tiedot oikeiksi ja määrittää yrityksen todellinen arvo.

Talousjohtaja Rauramo perusteli laiminlyöntiä sillä, että Uniper oli tehnyt pörssilistautumista varten tarjousesitteen, josta ilmenivät sen E.ON-aikaiset tiedot vuosilta 2013-15. Eli Fortum meni valloittamaan Saksaa miljardeilla euroilla samalla tavalla kuin ihmiset sijoittavat omia rahojaan pörssilistautuvan yhtiön osakkeisiin; siis tuhansia euroja.

Uniperin silloinen johto kieltäytyi antamasta tietoja Fortumille. Miten tällaisessa tilanteessa voitaisiin pakottaa Fortum ostamaan Uniper. Tietovuoto neuvotteluista on mitä todennäköisimmin ollut Uniperin johdon temppu Fortumin aseman heikentämiseksi.

Se mitä tiedettiin Uniperista oli sen sisäisen laskennan tuottama tieto Uniperin vuosista 2013-15, sekä vuoden 2016 tilinpäätös. Kaikki nuo vuodet olivat tappiollisia 1,1 miljardista 3,8 miljardiin euroon: yhteensä 11 miljardia euroa. Näissä luvuissa ei kerrota lainkaan tietoja johdannaisten (sähköfutuurien) määristä. Kun Uniperin johto vastusti Fortumia, on käsittämätöntä, että Fortum tällaisessa tilanteessa lähtee ostamaan sikaa säkissä.

Miljardien ymmärrys on vajavaista siellä sun täällä. Monikaan poliitikko tuskin käsittää, mitä taöoudellista vahinkoa tulivat aiheuttaneeksi. Osa ei edes välitä.

Saksalla oli neuvotteluissa 17 huippuasiantuntijan ja virkamiehen delegaatio; Suomella Tuppurainen, 1 asiantuntija ja 4 muuta.

Saksan kaikkien neuvottelijoiden nimiä ei ole julkaistu ja asiakirjat on määrätty salaisiksi. Saksaa edusti liittokansleri Olaf Scholz (SPD), joka hyväksyi linjaukset ja johti Uniper-kriisiryhmää. Sekä Saksan varakansleri talous- ja ilmastoministeri (Bündnis 90/Die Grünen), valtiovarainministeri (FDP), liittokanslerin talousneuvonantaja, Saksan valtionkehityspankin edustajat sekä hallituksen palkkaamat suuret lakiasiaintoimistot ja talouskonsultit.

Vierailija kirjoitti:

Miljardien ymmärrys on vajavaista siellä sun täällä. Monikaan poliitikko tuskin käsittää, mitä taöoudellista vahinkoa tulivat aiheuttaneeksi. Osa ei edes välitä.

Uniperin pitäminen maksoi Saksalle yli 50 miljardia. Suomessa oli hirveä ulina jo siitä kun Fortum antoi 8 miljardia rahoitusta Uniperille jotta se ei kaatuisi.

Fortumin toimitusjohtajat aikajärjestyksessä 2000-luvulla:

Heikki Marttinen (-2000), viimeinen Imatran Voiman toimitusjohtaja

Eero Aittola (2000), tilapäinen toimitusjohtaja

Mikael Lilius (2000–2009), vei Fortumin Venäjälle 2007, optiotulot 33 miljoonaa euroa. 2007 hallituksen puheenjohtaja oli Peter Fagernäs

Tapio Kuula (2009–2015), myi sähköverkon Carunalle 2013, optiotulot 12 miljoonaa euroa. 2013 hallituksen puheenjohtaja oli Sari Baldauf

Pekka Lundmark (2015–2020), lähti ostamaan Uniperia 2017, palkat ja palkkiot 2017-20 yhteensä 8 miljoonaa euroa. 2017 hallituksen puheenjohtaja oli Sari Baldauf

Markus Rauramo (talousjohtaja 2012 > toimitusjohtaja 2020-edelleen), myi Uniperin Saksan valtiolle 2022, palkat ja palkkiot Uniperin tuhovuotena 2022 2,7 miljoonaa euroa. Hallituksen puheenjohtaja 2022 oli Veli-Matti Reinikkala. Rauramo oli Fortumin talousjohtajana kun Fortum lähti ostamaan Uniperia. Hänen vastuullaan olisi ollut Uniperin ennakkotarkastus.

Eurooppa-ministeri Tuppuraiselle oli määrätty Uniper-neuvotteluihin kesällä 2022, koska hän oli myös hallituksen omistusohjausministeri. Tuppurainen on filosofian maisteri, jonka pääaineena oli germaaninen filologia. Germaaninen filologia tutkii saksan kieltä, saksankielisten maiden kirjallisuutta ja kulttuuria sekä saksan kielen muutosta ja kehitystä. Tuppuraisen työkokemus ennen eduskuntaa oli olla Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehityskoordinaattori.

Uniper-Rauramo on siis lähes yhtä nerokas liikemies, kuin Kosketusnäyttö- Ollila? Mennään fiiliksen mukaan, eikä haaskata resursseja ja aikaa asioiden selvittämiseen?

Mitä Suomen hallitus oikein ajatteli? Pääministerin olisi ilman muuta pitänyt jättää Ruisrock väliin ja osallistua neuvotteluihin. Mutta eihän Marinista olisi ollut neuvottelijaksi (se nähtiin heti kautensa alussa EU:n elpymisrahastoneuvotteluissa). Mutta tietenkin Suomesta olisi löytynyt osaavia neuvottelijoita. Poliitikot kuvittelevat osaavansa kaiken, eivätkä hyväksy todellisia osaajia mukaan. Vielä pahempaa on se, että he tietävät, ettei heillä ole mitään vastuuta mistään ja voivat tehdä minkälaisia tyhmyyksiä tahansa.

Piiri pieni pyörii nalle ja kokoomus siellä hyörii.

Mutta onhan tuon kokonaisetu 3mrd.

Vierailija kirjoitti:

Jälkiviisaus on hienoin viisauden laji. Miten Suomen valtio olisi pystynyt pääomittamaan Uniperia venäjän hyökkäyksen jälkeisessä tilanteessa? Varmaan asiaa oli miettimässä ihan järkeviä ihmisiä, aaaapeeta lukuun ottamatta. Miksei, ap, titanicin matkustajille jaettu ämpäreitä joilla olisivat tyhjentäneet laivaa vedestä, kunnes olisi päästy new yorkiin asti? 

Saksa olisi joutunut pääomittamaan uniperiä joka tapauksessa. Hehän olisivat olleet syvästi kusessa jos uniperi olisi kaatunut, suomi ei.

Taustalla oli silloisen pääministerin Juha Sipilän (kepu) määräys laittaa taseet töihin. Pekka Lundmark palkattiin toimitusjohtajaksi juuri sen takia, että Fortumin vahva kassa käytetään yritysostoihin. Tämä pakko varmaan sekoitti Lundmarkin ajatuksia, mutta silti toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan olisi tullut sanoa, ettei näin epävarmojen ja puutteellisten tietojen sekä suurten riskien takia kauppoja tehdä ja neuvottelut keskeytetään.

Vierailija kirjoitti:

Saksalla oli neuvotteluissa 17 huippuasiantuntijan ja virkamiehen delegaatio; Suomella Tuppurainen, 1 asiantuntija ja 4 muuta.

 

Saksan kaikkien neuvottelijoiden nimiä ei ole julkaistu ja asiakirjat on määrätty salaisiksi. Saksaa edusti liittokansleri Olaf Scholz (SPD), joka hyväksyi linjaukset ja johti Uniper-kriisiryhmää. Sekä Saksan varakansleri talous- ja ilmastoministeri (Bündnis 90/Die Grünen), valtiovarainministeri (FDP), liittokanslerin talousneuvonantaja, Saksan valtionkehityspankin edustajat sekä hallituksen palkkaamat suuret lakiasiaintoimistot ja talouskonsultit.

Älä vähättele, Marin laittoi Tytille kaksi tekstaria Ruisrockista. Parhaansa sekin yritti ja laittoi kaiken kassatytön talousosaamisen peliin.

Tää unohdettiin hetkessä vaikka ihan jättijuttu, jopa historiallinen!