Lue keskustelun säännöt.
Ymmärtääkö ns evankelistat, että ei se julistus auta jos ko henkilön oma elämä näyttää objektiivisesti jäätävältä shitiltä?
07.06.2026 |
Ja näinhän usein on: etenkin ns katuevankelistojen taustoilta löytyy jos jonkin sortin syrjäytymistä/mt-ongelmaa/köyhyyttä/huono-osaisuutta. Minusta tämän on vähintäänkin erikoinen yhtälö.
Kommentit (17)
Ymmärrän. Olen uskova, en sillä tavoin evankelista, että kadulla pysäyttelisin ihmisiä, mutta omalla tavallani keskusteluissa tuon maailmankatsomukseni esiin. En ole huono-osainen enkä syrjäytynyt sillä tavoin kuin syrjäytynyt enimmäkseen ymmärretään. Olen siis töissä ja minulla on mies, koti siistillä alueella, pukeudun siististi jne. Toisaalta ystäviä minulla ei ole, en koe mitään sielun sukulaisuutta tai hengenheimolaisuutta ihmisten kanssa, poikkeuksena mieheni. En siis koe sitä uskovien kanssakaan.
Mutta aiheeseesi: minulle kristinuskon ei pitäisikään näkyä ulkoisena menestyksenä jos sen mittari on raha tai titteli, ei niitä Jeesuksellakaan ollut. Sen sijaan uskova ilman sisäistä rauhaa ei ole uskova, vaikka niin hän niin väittäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kärsimys todistaa evankeliumin todeksi.
Jatkan vielä uskovana aloituksen pureskelua. Ei ole varsinaisesti kummakaan yhtälö jos evankelista on sillä tavoin syrjäytynyt, ettei hän ole tässä maailmassa mitään. Tällä maailmalla tarkoitan kilpailuun ja rahaan perustuvaa maailmaa. Sanoohan Raamattu, ettei kutsuttujen joukossa ole monta jalosukuista, mahtavaa ja inhimisillisesti viisasta. Israelinkin Jumala valitsi siksi, ettei se itsessään ollut mitään. Mutta kuten aiemmassa kommentissani sanoin, sisäisen rauhan tulisi erottaa kristitty maailmasta. Kristitty ei pelkää mitään jos Jumala asuu hänessä.
Kaikki kiihkouskovaiset ovat sekaisin kuin seinäkello, eivätkä koskaan tule sitä itse näkemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisen pitäisi ymmärtää ettei kaikki pyöri oman navan ympärillä eikä kaikkea voi itse kontrolloida. Itsestään shown tekevät ja muihin vaikuttamaan pyrkivät evankelistahuruilijat ovat tämän täysi vastakohta
Vierailija kirjoitti:
Kärsimys todistaa evankeliumin todeksi.
No höpö höpö. Lähes kaikilla tuntemillani katuevankelioivilla ihmisillä on problematiikkaa pärjätä sekä yhteiskunnassa että itsensä kanssa. Eli käytännössä sisäinen rauha on ihan jargonia. Jos tuo on palkkio historiassa väänneltyjen tarujen palvontaan, niin eipä kyllä kiinostele.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun muistelen uskoon tuloani edeltävää aikaa, niin minulle se että myös tämän maailman huono-osaiset ihmiset julistivat evankeliumia oli tärkeä myötävaikuttava tekijä. Jos vain maailman hyväosaiset olisivat edustaneet kristinuskoa ja evankeliumia, koko juttu olisi vaikuttanut epäilyttävältä.
2. kirje korinttilaisille 4
"[5] Emmehän me julista sanomaa itsestämme vaan Jeesuksesta Kristuksesta: Jeesus on Herra, ja hän on lähettänyt meidät palvelemaan teitä. [6] Jumala, joka sanoi: Tulkoon pimeyteen valo, valaisi itse meidän sydämemme. Näin Jumalan kirkkaus, joka säteilee Kristuksen kasvoilta, opitaan tuntemaan, ja se levittää valoaan.
[7] Tämä aarre on meillä saviastioissa, jotta nähtäisiin tuon valtavan voiman olevan peräisin Jumalasta eikä meistä itsestämme."
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Onneksi myös huono-osaiset saavat tulla Jeesuksen luo!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku aivokemiajuttu tuo on. Onhan ihmisiä, jotka " palaavat" islamiin, tulevat uskoon. Tai niin kuin se yks ruotsalainen: lähdenpä tiibetiläismunkiksi, yhtäkkiä vain. Ihmisen mieli on kummallinen.
Minusta taas on selvää, että kaikki vähäosaiset ja asiansa ryssineet odottavat parempaa maailmaa ja julistavat sanaa sen toivossa. Sen sijaan jaan ajatuksen siitä, että en tajua miksi he kuvittelevat sanan leviävän kärsimyksensä kautta.
Minä en ole koskaan saanut täysipäiseltä ihmiseltä vastausta uskoontulosta. Niiltä, jotka kokevat Kristuksen löytyy yllättäen alta aina muitakin ylilyöntejä ja mt-historiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valintanne on siis menestysteologia. Siellä ei olla köyhiä eikä kipeitä!
Noin paljon osaat kirjoittaa suomenkielellä, mutta paska sanaa et ole vielä oppinut!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valintanne on siis menestysteologia. Siellä ei olla köyhiä eikä kipeitä!
Henkilökohtaisesti se olisi ennemmin vaikka buddhalaisuus - jos nyt hengellisyys millään tapaa kutsuisi. Ihmisten on vaikea hyväksyä, että he ovat suurimmaksi osaksi kukttuurinsa, historiansa ja ajankuvansa ilmentymiä. Jos nämä evankelistat olisivat syntyneet hindulaiseen ympäristöön, siihen kasvaneet ja oppineet, eivätkä välttämättä koskaan Jeesuksesta kuulleetkaan, olisi palvonta ja julistus aivan erilaista. Lähinnä huvittaa nämä yhden asian ihmiset, joilta puuttuu kyky hyväksyä laajempi kuva faktana.
Tuo tai sitten vaan aivopesy. Juuri katsoin Areenasta dokkarin amerikkalaisista lähetyssaarnaajanuorista, ja kyllä kävi heitä sääliksi kun ovat siihen yhteisöön syntyneet. Yhdessä kohtaa vielä yksi niistä tytöistä naureskeli, kun joku toista uskontoa harjoittava oli "ainakin puoli tuntia" yrittänyt pelastaa heitä mormonismilta omaan uskonlahkoonsa ja tytöt lähinnä pyöritteli silmiään. Ne ei oikeasti tajunneet, että ovat ihan yhtä hölmönhommassa ja näyttäytyvät ihan samanlaisina meille suhteellisen sekuläärissä Suomessa asuville.
Vierailija kirjoitti:
Tuo tai sitten vaan aivopesy. Juuri katsoin Areenasta dokkarin amerikkalaisista lähetyssaarnaajanuorista, ja kyllä kävi heitä sääliksi kun ovat siihen yhteisöön syntyneet. Yhdessä kohtaa vielä yksi niistä tytöistä naureskeli, kun joku toista uskontoa harjoittava oli "ainakin puoli tuntia" yrittänyt pelastaa heitä mormonismilta omaan uskonlahkoonsa ja tytöt lähinnä pyöritteli silmiään. Ne ei oikeasti tajunneet, että ovat ihan yhtä hölmönhommassa ja näyttäytyvät ihan samanlaisina meille suhteellisen sekuläärissä Suomessa asuville.
Dokumentti oli siis amerikkalaisista mormonilähetyssaarnaajanuorista Suomessa.
Tämä! Ulkoisen onnen lisäksi näyttää puuttuvan myös se luvattu Sisäinen Rauha 🙄 Kiitos ei!