Voiko vanhemman ammatti ollakin harrastus
Olen ollut lähes koko aikuisikäni työtön ja viimeiset kolme vuotta kuntouttavassa työtoiminnassa haravoimassa toimintakeskuksen pihaa ja talvella hiekottamassa ja lumitöitä myös. Mutta ei oikein mitään järkevää.
Lapseni aloitti koulun ja siellä on ollut puhetta vanhempien ammatista. Minä toivoisin, että lapseni voisi sanoa ennemmin harrastuksiani (uintivalmennus, puutyöt ja kirjailija - julkaissut kolme omakustannetta), jotka ovat paljon siistimpiä kuin tuo mitä "työkseni" teen.
Onko se iso vale, jos kertoo isänsä tekemisistä hänen harrastusten kautta kuin työn kautta. Monestihan harrastukset kertoo ihmisestä jopa enemmän kuin työ, johon on voinut vaan ajautua ja se voi olla pakkopullaa jne.
Kommentit (15)
Mikä sinun koulutus on, lapsi voi sanoa sen ammattinimikkeen / tutkinnon mihin olet kouluttautunut.
Vierailija kirjoitti:
Mikä sinun koulutus on, lapsi voi sanoa sen ammattinimikkeen / tutkinnon mihin olet kouluttautunut.
diplomi-insinööri
Voin vastata useampaan: En voi sanoa itseäni mitenkään puusepäksi - se halventaisi oikeita puuseppiä. Mitään valmista koulutusta ei ole. Kaksi kesken jäänyttä ammattikoulua. Parhaimmalla tasolla teen mielestäni kirjailijan hommaa ja toiseksi parhaalla uimavalmennusta. Puuseppänä olen korkeintaan keskiverto - lähempänä vaatimatonta. Suuri kiinnostus ja ihan lempipuuha tosin.
ap
Vierailija kirjoitti:
Voin vastata useampaan: En voi sanoa itseäni mitenkään puusepäksi - se halventaisi oikeita puuseppiä. Mitään valmista koulutusta ei ole. Kaksi kesken jäänyttä ammattikoulua. Parhaimmalla tasolla teen mielestäni kirjailijan hommaa ja toiseksi parhaalla uimavalmennusta. Puuseppänä olen korkeintaan keskiverto - lähempänä vaatimatonta. Suuri kiinnostus ja ihan lempipuuha tosin.
ap
Törötimpuri sitten lähellä oikeaa.
Ehkä kannattaisi miettiä tuota "ammattia" muutenkin kuin sen kautta, mistä sinulle maksetaan. Aika paskaa elämää joutuu moni elämään jos kapitalisti määrittää tittelin. Ihmisillä on occupation eli se mitä he tekevät. Ei kannata liiemmin miettiä siitä mikä on kapitalistien mielipide tästä occupationista. Se voi olla vaikka kotiäiti, vaimo, tai marjanpoimija, jos se on se mitä pääasiassa tekee, ihan siitä riippumatta mistä raha tulee. Pääomatuloillakin elävillä ihmisillä on yleensä joku titteli, tai sitten sanovat olevansa esim. sijoittajia tai vapaaherroja. Käytä siis luovuuttasi ja arvosta itse itseäsi, vaikka kapitalisti ei arvostaisi.
Olen kaikki nämä vuodet koittanut välttää, että tarvis käyttää mitään titteliä, mutta nyt lapsen kouluunmenon myötä tämä tuli ajankohtaiseksi. Eikä tilannetta ole helpottanut se, että työkkärissä on viime aikoina alettu kyttäämään ihmisten vapaa-ajan tekemisiä ja että onko siellä jotain työhön viittavaa.
Vierailija kirjoitti:
Voin vastata useampaan: En voi sanoa itseäni mitenkään puusepäksi - se halventaisi oikeita puuseppiä. Mitään valmista koulutusta ei ole. Kaksi kesken jäänyttä ammattikoulua. Parhaimmalla tasolla teen mielestäni kirjailijan hommaa ja toiseksi parhaalla uimavalmennusta. Puuseppänä olen korkeintaan keskiverto - lähempänä vaatimatonta. Suuri kiinnostus ja ihan lempipuuha tosin.
ap
Voit sanoa vaikka amatööripuuseppä. Harrastelijat ja amatöörit ovat toisinaan jopa mestareita parempia joten ihmisillä joilla on elämän sivistystä saattavat olla tuosta ennemminkin kiinnostuneita kuin reagoida siihen negatiivisesti.
Miksi osaava kirjailija ja uimavalmentaja on koko aikuisikänsä työtön ja joutuu olemaan kuntouttavassa?
Vierailija kirjoitti:
Miksi osaava kirjailija ja uimavalmentaja on koko aikuisikänsä työtön ja joutuu olemaan kuntouttavassa?
Kirjailijoille ei paljon palkkatyöpaikkoja ole joten sitä joutuu tekemään omalla kustannuksellaan tai muilla tuloilla. Taideammatit eivät ole muutenkaan mitään duunariduuneja, mistä tulee joka kuukausi takuupalkka.
Tänne kun kirjoittelet olet sisällöntuottaja tai somevaikuttaja. Ja samalla siis kirjailija.
Vierailija kirjoitti:
Miksi osaava kirjailija ja uimavalmentaja on koko aikuisikänsä työtön ja joutuu olemaan kuntouttavassa?
Ihan ok kysymys. Pään sisäisiä asioita. Mitä tulee kirjailemiseen ja uintivalmennukseen, niin ne ovat eräänlaisia intohimohommia. Kuten on ne puutyötkin. En ole ikinä edes tavoitellut missään noissa tienaamista. En tosin väitä, että kukaan minulle mitään niistä maksaisikaan.
Ei nykyään kysellä vanhempien ammatteja koulussa tai päiväkodissa. Tätä tunnutaan ihan tietoisesti välteltävän, ainakin omien lasteni kohdalla.
Jaa no, lapsi varmaan sanoo sen ammatin jonka kerrot
Puuseppä, kirjailija, uimaan opettaja?