Mulla ei ole yhtään kummilasta

Käy kadulta hakemassa joku hatkalapsi, vie kotiisi, tarjoa viinaa ja kerro Jumalan sanasta, jotta saat kummilapsen. Tai hatkalapselta.

Ei minullakaan, onneksi. En todellakaan olisi halunnut kummilapsia ja jos joku olisi pyytänyt kummiksi, olisin kieltäytynyt.

Ei mua ainakaan kiinnosta onko muilla kummilapsia vai ei. Missä asiayhteydessä tämä edes tulisi puheenaiheeksi?

Ei ole mullakaan. Mulla on yksi sisko ja hänellä yksi lapsi ja en tullut valituksi hänen lapsensa kummiksi.

Ei kai se outoa ole. Ei kaikilla ole tullut tilaisuutta päästä kummiksi, ei esim. minullakaan. Haluaisin kyllä.

Tuli vain mieleeni, kun tuttu rouva sai kahdeksannen kummilapsen. Ja itselläni ei ole yhtään kummilasta. 

Millä perusteella ihmiset valitsee / pyytää kummit? Ois kiva päästä kiinni heidän ajatuksenjuoksustaan. Tuntuu, että monille kummius on pelkkä riesa ja vanhemmatkin arvostelee myöhemmin valitsemiaan kummeja. 

Mulla on kolme. Yksi asuu ulkomailla, toinen on veljeni ja hänen ex vaimonsa eron jälkeen vieraannutettu meistä. kolmatta näen, kun hänen vanhempansa tarvitsevat rahaa tai lapsenvahtia. Sama olisi olla ilman kummilapsia. 

Vierailija kirjoitti:

Millä perusteella ihmiset valitsee / pyytää kummit? Ois kiva päästä kiinni heidän ajatuksenjuoksustaan. Tuntuu, että monille kummius on pelkkä riesa ja vanhemmatkin arvostelee myöhemmin valitsemiaan kummeja. 

Katsovat, keneltä on mahdollista saada parhaat lahjat.

Minulla on ehkä kaksi tai kolme. Välit vanhempiin laimenevat ajan saatossa, osin noiden lahjatoiveiden, osin elämäntilanteen vuoksi, joten emme juuri pidä yhteyttä.

Minulla on 7 kummilasta, olen kiitollinen heistä jokaisesta.  Kummilapset ovat tuoneet elämään  paljon iloa ja  sisältöä.  Olemme saaneet läheltä seurata heidän varttumista aikuisiksi ja olla heidän elämässään mukana.  Toki olemme heille antaneet lahjoja, mutta en koe, että olisimme olleet lahja-automaatteja.  Hyvät välit kaikkiin kummilapsiin ja heidän vanhempiinsa.  Kolme  kummilapsista on sisarustemme lapsia, neljä on ystävieni lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Käy kadulta hakemassa joku hatkalapsi, vie kotiisi, tarjoa viinaa ja kerro Jumalan sanasta, jotta saat kummilapsen. Tai hatkalapselta.

Sä oot sairas mieleltäsi. ei ap

Ei ole mullakaan. Kuulun kirkkoon mutta kummius ei tunnu omalta jutulta. Nykyvanhemmat ovat niin vaativia, haluavat säännöllistä muistamista ja hienoja lahjoja. Ja lisäksi lapsi voi olla hankala, levoton, meluisa tms.

Jos kummin tehtävä olisi tarjota kristillistä kasvatusta, voisin suostua kummiksi. Nythän se ei todellakaan ole niin, joten olen kohteliaasti kieltäytynyt kummiudesta.

Joko sinulla ei ole tosi hyviä kavereita, tai sitten he ovat lapsettomia. Tai eivät kuulu kirkkoon.

Kummilapset kertyvät samoille ihmisille. Toisilla on viisi tai enemmänkin ja toisilla ei yhtään.

Ei minullakaan ole. Aikoinaan se vähän harmitti, enää ei.

Hyvä. En minäkään ole. Miksi olisinkaan?

Vierailija kirjoitti:

Millä perusteella ihmiset valitsee / pyytää kummit? Ois kiva päästä kiinni heidän ajatuksenjuoksustaan. Tuntuu, että monille kummius on pelkkä riesa ja vanhemmatkin arvostelee myöhemmin valitsemiaan kummeja. 

Ne ovat yleensä äidin parhaita kavereita. Ja heistä osa sitten ei pidä lapsista tai elää aktiivista elämää tai elää omia ruuhkavuosiaan omien lastensa kanssa.

Parhaimpia kummeja tuntuu olevan lapsettomat, jotka suuntaavat omaa hoivaviettiään kummilapsiinsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä perusteella ihmiset valitsee / pyytää kummit? Ois kiva päästä kiinni heidän ajatuksenjuoksustaan. Tuntuu, että monille kummius on pelkkä riesa ja vanhemmatkin arvostelee myöhemmin valitsemiaan kummeja. 

Ne ovat yleensä äidin parhaita kavereita. Ja heistä osa sitten ei pidä lapsista tai elää aktiivista elämää tai elää omia ruuhkavuosiaan omien lastensa kanssa.

Parhaimpia kummeja tuntuu olevan lapsettomat, jotka suuntaavat omaa hoivaviettiään kummilapsiinsa.

Paitsi minä lapseton, joka en todellakaan pidä lapsista. Minulla ei edes ole mitään hoivaviettiä.

Ei minullakaan ole yhtään. Olen surrut sitä, kun ei ole omiakaan lapsia.  Joskus kadehdin niitä, joilla on useita. Miten voi olla niin, että kummilapset kasaantuu yksille ja jotkut jää kokonaan ilman?