Enpä olisi nuorena uskonut että elän lähes koko elämäni yksin
Pidin ja pidän edelleen itseäni oikein hyvänä puolisona, mutta ketään ei kuitenkaan näy.
Kommentit (14)
Oletko koskaan ollut parisuhteessa?
No, se ei riitä että itse pidät itseäsi hyvänä puolisona. Jonkun toisen pitäisi olla samaa mieltä.
Minä pohjimmiltani tiesin jo pienestä pitäen, etten ollut rakastettavaksi kelpaava. Enkä ole ollutkaan. Ei siihenkään näköjään kuole.
Kukaan muu ei ole vastuussa sinun elämästäsi kuin sinä itse.
Minä en ikinä missään iässä ole haaveillut lapsista tai puolisosta, mutta yllättäen rakastuin. Mutta luonnollisesti hän ei huolinut minua, joten taisin aavistaa oikein jo aikaisessa vaiheessa.
Ymmärrän sinua, itsellä on vähän sama tilanne.
En olisi nuorena uskonut montaakaan asiaa nykyisestä elämästäni. Mutta onneksi sillä ei ole mitään merkitystä, mitä olen nuorena uskonut ja mitä en.
Veikkaan, että lähestymisiä/aloitteita tehtynä pyöreät 0. "miksei kukaan tule ruokakaupassa iskemään?"
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikänen oot?
Yli puolenvälin jo reilusti.
Minäkin olen elänyt koko elämäni yksin siitä lähtien, kun muutin solusta yksiöön 20-vuotiaana. Hiljaista on ollut miesrintamalla
Tämän ikäisenä on aika hankalaa enää löytää kunnollista puolisoa kun kaikki ovat jo varattuja.
Mikä on omasta mielestäsi syynä tähän tilanteeseen?