Olen niin rakastunut ihmiseen, jonka kanssa emme toistaiseksi voi lähentyä, että tunnen jopa "inhoa" häntä kohtaan. Miten suhtautua?
Se keneen olen rakastunut niin on alkanut ärsyttämään minua. En edes ymmärrä miksi olen häneen niin rakastunut. Se vain tapahtui kun kohtasimme, katsoin häntä silmiin ja hänessä oli jotain tuttua. Sitten alkoi ihastuminen, molemmat flirttaili ja oltiin uteliaita toisistamme, oli jännitettä. Olemme etääntyneet välillä ja lähentyneet taas. Aina vain pääsemme syvemmälle tasolle ja juttelemme henkilökohtaisemmista asioista, olemme läheisiä ja taas etäännymme. Veto on kova mutta mitään emme voi tehdä tämän enempää ja se on täytynyt vain hyväksyä. Kunnioitan häntä ja hänen tilannettaan tietenkin ja olen itsekin yrittänyt vain olla normaali ja tuntematta liikaa. Hän on mielessäni kuitenkin koko ajan, näen hänestä uniakin. Hänessä on vain jotain mitä en pysty järjellä selittämään. Olen alkanut ärsyyntymään tilanteeseen, häneen. En tiedä, olen kai vain turhautunut.
Kommentit (12)
Joko hoidatte elämänne niin, että voitte lyödä hynttyyt yhteen tai sitten unohdatte koko homman ja toisenne. Ei siinä oikeen muuta voi. Kukaan ei ainakaan täällä asiaa saa ratkaistua.
Ei ole ainakaan syytä vihata sitä ihmistä. Onko teidän pakko olla tekemisissä vai olisiko mahdollista jatkaa eri teillä? Tunteet pääsisivät siten jäähtymään ja muuttumaan lopulta neutraaleiksi.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ainakaan syytä vihata sitä ihmistä. Onko teidän pakko olla tekemisissä vai olisiko mahdollista jatkaa eri teillä? Tunteet pääsisivät siten jäähtymään ja muuttumaan lopulta neutraaleiksi.
En minä häntä vihaa tietenkään. En myöskään tahdo hänelle mitään pahaa, päinvastoin. Työpaikan vaihto kai sitten jos en pysty muuten päästämään irti tunnetsasolla. Olen kyllä yrittänyt lakata välittämästä, yrittänyt hyväksyä tilanteen mutta vetovoima on olemassa ja kipinä syttyy herkästi, jolloin molemmat taas haluavat lähentyä kunnes on pakko taas etääntyä. Tavallaan tilanne on osittain ollut ihan kiva kun on ollut ihastunut mutta aika raskaaksi tämä myös on alkanut käymään mitä pidempään tämä on kestänyt. Ap
No kauanko tilanne on jo kestänyt?
Eli sä olet ihastunut varattuun työkaveriin ja kiehnäät sen ympärillä sitä ja itseäsi kiusaten. Vaihda työpaikkaa, toi sun käytös on täysin väärin ja rasittavaa molemmille.
Vierailija kirjoitti:
Eli sä olet ihastunut varattuun työkaveriin ja kiehnäät sen ympärillä sitä ja itseäsi kiusaten. Vaihda työpaikkaa, toi sun käytös on täysin väärin ja rasittavaa molemmille.
En kiehnäå hänessä ja ihmisiä tässä ollaan. Oikeastaan mitä etäisemmäksi ja kylmemmäksi itse yritän hyvän maun rajoissa mennä niin sitä lähemmäksi hän tulee. Tämä on ollut tasapainoilua. Sitten jos lähenemme niin juttu luistaa todella hyvin, on hauskaa, yhdessä oleminen vie mennessään, aika katoaa ja tulee flirttailua ja ihastumista, seksuaalista vetovoimaa. Pakko etääntyä molempien ja pysyä asiallisina mutta on tämä raskasta ajoittain. Ap
Naisille tämä on aina jostain syystä niin mahdoton ongelma. En ymmärrä miksei naiset voi ajatella eroakin loogisesti ja jopa hyvänä asiana, eikä riidan aiheena ja miehen vihaamisena hautaan saakka.
Mikset vaan lähesty sitä ihan kunnolla? Anna mennä. Ei ole todellakaan sun vastuulla pidätellä tommosessa tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Naisille tämä on aina jostain syystä niin mahdoton ongelma. En ymmärrä miksei naiset voi ajatella eroakin loogisesti ja jopa hyvänä asiana, eikä riidan aiheena ja miehen vihaamisena hautaan saakka.
Niin, miehet tunnetusti ottavat erot hyvin loogisesti ja rauhallisesti eivätkä esimerkiksi ryhdy stalkkaamaan tai rupea väkivaltaisiksi.
Älä ole sen kanssa tekemisissä niin helpottaa.