Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tiedän saavani vihat niskaan, mutta
18.01.2012 |
kaipailisin kommenteja ja vinkkejä joskus/nyt samassa tilanteessa olevilta.
Eli, erosin itse huonosta suhteesta noin 3 vuotta sitten, minulla on entisen mieheni kanssa yksi lapsi (4v). Elelin reilun vuoden päivät sinkkuna ja nautin "vapaudestani", tietty lapseni kanssa. Viime syksynä tapasin sattumalta töiden lomassa mukavan miehen,aluksi vain olimme työtuttuja, mutta sitten kuvioihin tuli yhteiset lounaat ja lopulta illalliset. Alussa en edes katsonut sillä silmällä miestä päin, koska hänellä oli sormus. Miehellä on vaimo ja kolme lasta.
Mutta aina jotenkin suostuin hänen kutsuunsa, ensin luonaalle ja myöhemmin illalliselle. Ja eihän kahden ihmisen illanvietossa mitään pahaa ole, jos se ei mene tietyn rajan yli. No me kuitenkin menimme sen rajan yli, reilu puolivuotta ensi tapaamisesta, päädyimme sänkyyn. :( Aluksi tunsin asiasta hirveää morkkista, miehellä on vaimo ja lapsia, pieniä lapsia ja minä tulin ja rikoin sen perheen. :(
En vaan mahda sille mitään, että minulla on niin vahvoja tunteita miestä kohtaan. Hän tuntuu jotenkin siltä "oikealta". Mies kertoi vaimolleen, tai no vaimo arvasi suurimman osan ja loput mies kertoi. Vaimo aneli miestä jäämään, mutta mies päätti valita eron. Muutama kuukausi sitten mies laittoi eron ekan vaiheen vetämään. Ja muutti pois yhteisestä kodista. Lapsiaan tapaa nelisen kertaa viikossa.
Eilen vaimo sitten soitti minulle ja pyysi, että jättäisin hänen miehensä rauhaan. Heidän lapsensa kuulemma oireilevat suuresti erosta. Vaimon mukaan mies palaisi kotiin, jos minä katkaisisin yhteyden pidon mieheen. Lopuksi vaimo vielä tokaisi, että heidän 5v poika uskoo, että isä hylkäsi heidät. :(
Minä en ole kertaakaan pyytänyt miestä jättämään perhettään, mies sai ajatuksen itse ja itse teki päätöksensä. Olen myös monesti miehelle sanonut, että minä en vaadi häneltä mitään, jos tahtoo saa palata perheensä luo. Itse ei ole halunut palata.
Minulla on nyt ihan kamala olo asian takia. Tunnen olevani syypää lasten kodin rikkomiseen, toisaalta minä en miestä siihen pakottanut. Pitääkö minun nyt katkaista yhteydet mieheen, jotta hän palaa kotiinsa vai mitä teen?
Kommentit (17)
t. edellinen hyvin valvotun yövuoron jäljiltä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
surullista.
Mies on kuitenkin aikuinen ihminen ja suhteenne toinen osapuoli. Et sinä ole yksin vastuussa kolmen aikuisen ihmisen tulevaisuudesta (ja lasten!).
Tietysti oli valinta "joutua kiusaukseen" alun alkaen, mutta.. vaikka nyt jättäisit miehen, ei tehtyä saa tekemättömäksi. Jos miehellä on tunteita sinua kohtaan, oman perheen luo palaaminen voi silti olla vain lopun alkua. Ehkä miehellä ei ole tulevaisuutta kummankaan teistä kanssa, koska ei osannut päättää ajoissa. Jotain täytyy alun perinkin olla pielessä, että mies ryhtyy tietoisesti leikkimään tulella eli tapailemaan sinua usein ja nimen omaan kahdenkesken. Työkaverit voivat mennä syömään isommassakin porukassa tai vastaavaa.
Taputus olkapäällesi täältä ainakin :) Koita kestää ja toivottavasti jokin ratkaisu löytyy.
saa miettiä asioita ja sinä et joudu sekaantumaan sellaiseen, mihin et halua.
ei lähde mukaan sellaiseen, missä vahingoitetaan toisia ihmisiä. Tilanteessa olette molemmat miehen kanssa syyllisiä aiheuttamaanne pahaan oloon miehen lapsille ja vaimolle. Mikäli mies olisi ollut eronnut, sinulla ei olisi asian kanssa tekemistä. Nyt olet syyllinen toinen osapuoli.
täällä vain ollaan. Jos tässä maailmassa vielä jostain hyvää oloa ja iloa löytää, niin anna mennä vain. Näitä moralisteja löytyy joka asiaan, älä välitä niistä. Pahempiakin asioita tapahtuu joka hetki !!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
avioliitto ja varsinkin sellainen jossa on lapsia, pitäisi olla pyhä asia jota ei mennä rikkomaan. Annoit asioiden edetä liian pitkälle. Tietenkin lapset kärsivät ja ovat syyttömiä tilanteeseen. Ja tottahan isä perheensä hylkäsi, sinun takiasi. Lapsi on siinä aivan oikeassa. He menettivät isänsä sinun takiasi.
Minäkin suosittelen että eroatte, jos vähänkään välität näistä lapsista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekeeko sinulle saman ajan kanssa?
täällä vain ollaan. Jos tässä maailmassa vielä jostain hyvää oloa ja iloa löytää, niin anna mennä vain. Näitä moralisteja löytyy joka asiaan, älä välitä niistä. Pahempiakin asioita tapahtuu joka hetki !!!!!
takia maailma on niin paha! :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiesit että mies oli naimisissa ja pienten lasten isä. Itse olet petisi pedannut. Tottahan mies on myös oman ratkaisunsa tehnyt joten kumpikin on yhtä syyllisiä.
Aikuinen ihminen pystyy hillitsemään itsensä, sellaista harlekiini-jalat maasta vievää rakkautta ei olekaan ettei aikuinen ihminen HALUTESSAAN ymmärtäisi tekojensa seurauksia. Tässä tarinassa sekä ap että mies ovat itse aktiivisesti päätyneet nykyiseen tilanteeseen.
Olen näin ankara koska lapsieni koulutovereina (alakoulu) on näitä lapsia joiden perhe on hajonnut kun "kerran vaan täällä eletään". Ja se suru ja tuska on suunnaton pienessä sielussa ja vielä enemmän minun sieluani kivistää kun äidit/isät selittelevät kuinka meidän lapsi on niin reipas ja sopeutunut tilanteeseen niin hienosti...
Varmasti heidän suhteessaan on ollut jokin jo pielessä, kun ylipäätään on muita katsellut sillä silmällä tuo mies siis. Ja vaikka nyt jättäisit sen miehen ja hän palaisi vaimonsa luo niin olen 110 % varma, että lapset tulevat kärsimään enemmän kuin siitä että eroavat. Mitä siitä muka tulisi että petturi isä palaisi vaimonsa ja lastensa luokse kotiin? Kaikkiko olisi sitten hyvin? No ei todellakaan olisi. Sehän olisi tekopyhää ja jatkuvaa tappelemimsta. vasimo jaksaisi muistuttaa aina asiasta. Ymmärtäisin jos vaimo antaisi jonkin yhden illan suhteen anteeksi, mutta että tämmöisen tilanteen? Voi olla että antaisikin, mutta mies tuskin jäisi vaan siihen suhteeseen. Mielestäni jos teillä synkkaa niin olkaa yhdessä, varmasti ajan kanssa asiat kyllä menevät paikoilleen ja saatte uusioperheenne toimimaan, hänen ex-vaimonsakin tulee sitten varmasti alkujärkytyksen jälkeen löytämään vielä paremman onnen itselleen.
Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuinka kehtaat olla tuollasen ukon kanssa? Miten ihmeessä voit ajatella tuoda tuollaisen miehen lapsesi lähelle? Kuinka kauan luulet sen kattelevan sua kun jo uusi makupala kutkuttaa mieltä?
Jättää vaimonsa yksin selviytymään kolmen lapsen kanssa perheen arjesta vai luuletko, että tapaamalla lapsiaan usein (näin alussa ainakin) on suurestikin avuksi?
Aina siis jotenkin vaan suostuit...Yäk!
mitä lapset tossa tilanteessa joutuu kantamaan on valtaisa ja jatkuu pitkään. Oireilu lapsilla voi olla sekä fyysistä että psyykkistä. Oot miehen kanssa syyllinen tilanteeseen ja lasten pahaan oloon sekä äidin ahdinkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset voivat oireilla kauankin ja ap joutuu siihen sotkuun mukaan väkisinkin.
Ei heidän avioliittonsa enää korjaannu, mutta annat heille aikaa surra se loppuun. Ja itse pääset eroon aikamoisesta siasta!
Ei heidän avioliittonsa enää korjaannu, mutta annat heille aikaa surra se loppuun. Ja itse pääset eroon aikamoisesta siasta!
Alue: Aihe vapaa
kaadetaan helposti myös sinun niskaasi. Siihen en ota kantaa onko se reilua vai ei.
Itse tekisin sen mitä vielä tehtävissä on, eli sanoisin miehelle että pidämme suhteessamme ½ vuoden tauon jotta voi rauhassa hoitaa eronsa ja auttaa lapsiaan pääsemään asiasta "yli".
Jos rakastatte toisianne, ei se rakkaus muutamassa kk:dessa minnekään katoa.
Näin ollen ainakin tulisi selväksi se, eroaako mies joka tapauksessa.