Microsoftilta täyskäännös: Koodareiden suosima tekoäly kävi liian suosituksi ja kalliiksi

Todellisuus paljastuu nyt, kun teköälyfirmojen rahoituserät on juotu eli on pakko alkaa miettimään sitä voitontekoakin. Paljastui että ihminen tekee tekoälyä halvemmalla samat työt.

Tässä vielä lisää aiheesta. Myös ûber luopuu tekoälystä.

Ihan hyvä, ettå aletaan maksaa todellisista kustannuksista. Nythän kehittäjille tarjottiin työkalut puoli-ilmaiseksi, niin kuin huumemyyjät, kun henkilö on koukussa, niin sitten aletaan laskuttamaan todellisten kustannusten mukaan. Sama juttu Microsoftin omassa Github Copilotissa. Siirtyy token pohjaiseen hinnoitteluun. Kehittä oikeasti joutuu miettimään mihin ja miten koodausagenttia käyttää, kun ei ole pelkkää halpaa kuukausihintaa.

Se onkin erikoista jos ensin heitetään rivikoodarit pihalle tekoälyn tieltä ja sitten vuoden sisään huomataan, että firmat nostaa tekoälyn hintoja niin paljon, että ihminen olisi tullut halvemmaksi. 

AI JOB APOCALYPSE peruttu.

Hommahan on kivaa niin kauan kuin se on ilmaista.

Tämähän tässä koko ajan on ihmetyttänyt. Mikä voisi olla se bisneslogiikka, millä yhtiöt saisivat tekoälynsä myydyksi?

Ilmaiseksi sen kanssa voi höpötellä ja piirtää hassuja kuvia, mutta miksi maksaisin siitä?

Tekoälyfirmat pakottavat tekoälyä joka paikkaan niin, että tulisimme riippuvaiseksi sen käytöstä ja emme tahtoisi olla ilman.

Siitä on hyötyä tietyissä asioissa, mutta suuressa mittakaavassa hyöty on aika vähäinen.

Yritykset alkaa hankkimaan jossain vaiheessa omaa rautaa. Paikallisella AI-mallilla tehdään helpot rutiinityöt ja kaupallisilla vaikeammat. Taas joku pölhö kuvittelee, että AI:n käyttö pysähtyy tai loppuu nyt.

Vierailija kirjoitti:

Tämähän tässä koko ajan on ihmetyttänyt. Mikä voisi olla se bisneslogiikka, millä yhtiöt saisivat tekoälynsä myydyksi?

Ilmaiseksi sen kanssa voi höpötellä ja piirtää hassuja kuvia, mutta miksi maksaisin siitä?

Tekoälyfirmat pakottavat tekoälyä joka paikkaan niin, että tulisimme riippuvaiseksi sen käytöstä ja emme tahtoisi olla ilman.

Siitä on hyötyä tietyissä asioissa, mutta suuressa mittakaavassa hyöty on aika vähäinen.

Ilmeisesti videon tekeminen tekstin sijaan maksaa noin 1000 kertaa enemmän keskimäärin joten esim. Sora otettiin sen takia pois tavisten käytöstä. Nyt tällaisia markkinoidaan elokuvastudioille ja lopputuloksen tiedämme jo valmiiksi.

Ihan kuin trumpin tekoälytukirahat ois kokonaan loppu. 2v sitten kiina voitti jo miljoonasosa kustannuksilla. Vöhän niinku pelaisivat ristinollaa ja toinen voittaa 300-0. 

Sadat miljardit virtaa vielä jonkun 6-8v ja sitten on loppu. Tai ehkei. 

Sama resepti kuin huumekauppiailla, ensimmäinen kerta on aina ilmainen..  ette te enää pysty työskentelemään ilman tekoälyä. 😂

Vierailija kirjoitti:

Tämähän tässä koko ajan on ihmetyttänyt. Mikä voisi olla se bisneslogiikka, millä yhtiöt saisivat tekoälynsä myydyksi?

Ilmaiseksi sen kanssa voi höpötellä ja piirtää hassuja kuvia, mutta miksi maksaisin siitä?

Tekoälyfirmat pakottavat tekoälyä joka paikkaan niin, että tulisimme riippuvaiseksi sen käytöstä ja emme tahtoisi olla ilman.

Siitä on hyötyä tietyissä asioissa, mutta suuressa mittakaavassa hyöty on aika vähäinen.

Sanoit varmaan vuonna 2000, että netin ja kännykän vaikutus yhteiskuntaan tulee olemaan aika vähäinen. Hyvin pärjätään lankapuhelimilla ja paperikirjoilla.

Olisihan se vähän hölmöä käyttää kilpailijan tuotetta eikä kehittää omaa copilottia. Microsoft on myös openai:n suurin omistaja.

Vierailija kirjoitti:

Ihan kuin trumpin tekoälytukirahat ois kokonaan loppu. 2v sitten kiina voitti jo miljoonasosa kustannuksilla. Vöhän niinku pelaisivat ristinollaa ja toinen voittaa 300-0. 

Sadat miljardit virtaa vielä jonkun 6-8v ja sitten on loppu. Tai ehkei. 

Kiina on laittanut valtion rahaa tekoälyyn paljon USA:a enemmän todellisuudessa.

"Sanoit varmaan vuonna 2000, että netin ja kännykän vaikutus yhteiskuntaan tulee olemaan aika vähäinen. Hyvin pärjätään lankapuhelimilla ja paperikirjoilla."

Yli 90% nettifirmoista meni konkurssiin vuonna 2000.

Vierailija kirjoitti:

"Sanoit varmaan vuonna 2000, että netin ja kännykän vaikutus yhteiskuntaan tulee olemaan aika vähäinen. Hyvin pärjätään lankapuhelimilla ja paperikirjoilla."

Yli 90% nettifirmoista meni konkurssiin vuonna 2000.

Entä sitten? Vaikutus koko yhteiskuntaan oli silti jättimäinen.

Pelkällä tekoälykoodauksella ei pärjää. Tekoälyn tekemä koodi on laadullisesti niin huonoa, että sen testaamiseen tarvitaan viisinkertainen määrä testausta ihmisen tekemään koodiin verrattuna. Siihenkin on toki jo työkaluja mutta nekään eivät ole ilmaisia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Sanoit varmaan vuonna 2000, että netin ja kännykän vaikutus yhteiskuntaan tulee olemaan aika vähäinen. Hyvin pärjätään lankapuhelimilla ja paperikirjoilla."

Yli 90% nettifirmoista meni konkurssiin vuonna 2000.

Entä sitten? Vaikutus koko yhteiskuntaan oli silti jättimäinen.

Kyllä kai tuo vähän aloitukseen liittyy?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämähän tässä koko ajan on ihmetyttänyt. Mikä voisi olla se bisneslogiikka, millä yhtiöt saisivat tekoälynsä myydyksi?

Ilmaiseksi sen kanssa voi höpötellä ja piirtää hassuja kuvia, mutta miksi maksaisin siitä?

Tekoälyfirmat pakottavat tekoälyä joka paikkaan niin, että tulisimme riippuvaiseksi sen käytöstä ja emme tahtoisi olla ilman.

Siitä on hyötyä tietyissä asioissa, mutta suuressa mittakaavassa hyöty on aika vähäinen.

Sanoit varmaan vuonna 2000, että netin ja kännykän vaikutus yhteiskuntaan tulee olemaan aika vähäinen. Hyvin pärjätään lankapuhelimilla ja paperikirjoilla.

En sanonut. Minulla oli vuonna 2000 ollut jo monta vuotta sekä internet että matkapuhelin.

Niiden merkitys tavalliselle ihmiselle on paljon suurempi kuin tekoälyn. Todella paljon suurempi. 

Vierailija kirjoitti:

Pelkällä tekoälykoodauksella ei pärjää. Tekoälyn tekemä koodi on laadullisesti niin huonoa, että sen testaamiseen tarvitaan viisinkertainen määrä testausta ihmisen tekemään koodiin verrattuna. Siihenkin on toki jo työkaluja mutta nekään eivät ole ilmaisia. 

Ei ole. Ihan hyvää koodia saa, kunhan osaa promptata oikein eli määritellä tarpeeksi tarkasti, mitä haluaa.

Kustannuspuoli saattaa muodostua todennäköiseksikin kynnyskysymykseksi tekoälyn käytön laajenemissuunnitelmissa. Token-pohjainen hinnoittelu leviää myös esim. automaattikääntäjiin koodaustyökalujen lisäksi.

Mutta kaikkein huolestuttavimpana pidän kehitystä, missä tekoälyfirmat solmivat kaupallisia yhteistöitä yritysten kanssa, jolla nämä saavat lisänäkyvyyttä tekoälysuosituksissa.

Kun ihmiset ottavat käyttöön tekoälyagentteja joille kerrotaan henkilökohtaisimmat asiat ja ne toimivat jopa puolison korvikkeena, oletetaan että ne tuottavat myös puolueetonta ja personoitua tietoa juuri sinun mieltymystesi mukaan. Sen sijaan tarjoillaan eniten maksaneen sisältöä, aivan miten googlekin toimii. Tämä tulee vain lisäämään esim. isojen alustatoimijoiden markkina-asemaa itse palveluntuottajien kustannuksella. Toivottavasti tästäkin puhuttaisiin enemmän.