Mun ateistityttö lähti just koulun joulukirkkoon.

Itsekin kävin kerran koulun joulukirkossa lukioaikana. Ihan kivahan sekin oli kerran elämässään kokea. Tiesin ainakin, ettei ole mun paikka. :)



T: Ateistityttö 29 v

ettei ahdistu niistä papin puheista. Ohjeistin tyttöä olemaan asiallisesti ja seisomaan jos muut seisoo ym. mitä rituaaleja siellä nyt onkaan, en enää muista :)

ateistiperhe oli kirkossa. joka jumalasana kyllä aiheutti pahaa myötähäpeää. Kaikki oli pantava verolle yms. siis niin outoa juttua, ei päätä eikä häntää missään. Tykkään käydä kirkoissa ihan rakennusten takia mut kyllä ne jutut siellä on ihan älyvapaita.

Ei mitään uutta auringon alla?

tarina alkaa että kaikki oli verollepantava, ei mitään phjustusta asiaa. sen jälkeen ei kuulunut muutamaa lausetta mutta en kyllä saanut kokonaisuudesta minkäänlaista kuvaa että mitä tarinalla haettiin, voisiko joku kertoa? Ensin ajattelin että kai tästä joku tarina syntyy, joskin hullusti aloitettuna mutta ei, jotain ihme nimiä vilahteli lauseissa eikä yhtään kerrottu ketä nää heput on. Ihan ihme touhua. Yritin korvatarkkana ymmärtää idean mutta ei, vaikka muuten ihan selväjärkinen olenkin.

Huonoa elämänkatsomuksen opetusta olet saanut, jollet tarinaa tunne!

T.ateisti.



1. Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi

käsky, että kaikki maailma oli verolle pantava.

2. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Kyreniuksen ollessa

Syyrian maaherrana.

3. Ja kaikki menivät verolle pantaviksi, kukin omaan kaupunkiinsa.

4. Niin Joosefkin lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ylös

Juudeaan, Daavidin kaupunkiin, jonka nimi on Beetlehem, hän kun

oli Daavidin huonetta ja sukua,

5. verolle pantavaksi Marian, kihlattunsa, kanssa, joka oli

raskaana.

6. Niin tapahtui heidän siellä ollessaan, että Marian synnyttämisen

aika tuli.

7. Ja hän synnytti pojan, esikoisensa, ja kapaloi hänet ja pani

hänet seimeen, koska heille ei ollut sijaa majatalossa.

8. Ja sillä seudulla oli paimenia kedolla vartioimassa yöllä

laumaansa.

9. Niin heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus

loisti heidän ympärillään, ja he peljästyivät suuresti.

10. Mutta enkeli sanoi heille: "Älkää peljätkö; sillä katso, minä

ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle:

11. teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus,

Herra, Daavidin kaupungissa.

12. Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja

seimessä makaamassa."

13. Ja yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri joukko taivaallista

sotaväkeä, ja he ylistivät Jumalaa ja sanoivat:

14. "Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken,

joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!"

15. Ja kun enkelit olivat menneet paimenten luota taivaaseen, niin

nämä puhuivat toisillensa: "Menkäämme nyt Beetlehemiin katsomaan

sitä, mikä on tapahtunut ja minkä Herra meille ilmoitti".

16. Ja he menivät kiiruhtaen ja löysivät Marian ja Joosefin ja

lapsen, joka makasi seimessä.

17. Ja kun he tämän olivat nähneet, ilmoittivat he sen sanan, joka

oli puhuttu heille tästä lapsesta.

18. Ja kaikki, jotka sen kuulivat, ihmettelivät sitä, mitä paimenet

heille puhuivat.

19. Mutta Maria kätki kaikki nämä sanat ja tutkisteli niitä

sydämessänsä.

20. Ja paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa kaikesta,

minkä olivat kuulleet ja nähneet, sen mukaan kuin heille oli

puhuttu.

21. Kun sitten kahdeksan päivää oli kulunut ja lapsi oli

ympärileikattava, annettiin hänelle nimi Jeesus, jonka enkeli

oli hänelle antanut, ennenkuin hän sikisi äitinsä kohdussa.

22. Ja kun heidän puhdistuspäivänsä, Mooseksen lain mukaan, olivat

täyttyneet, veivät he hänet ylös Jerusalemiin asettaaksensa

hänet Herran eteen

23. - niinkuin on kirjoitettuna Herran laissa: "Jokainen

miehenpuoli, joka avaa äidinkohdun, luettakoon Herralle

pyhitetyksi" -

24. ja uhrataksensa, niinkuin Herran laissa on säädetty, parin

metsäkyyhkysiä tai kaksi kyyhkysenpoikaa.

25. Ja katso, Jerusalemissa oli mies, nimeltä Simeon; hän oli

hurskas ja jumalinen mies, joka odotti Israelin lohdutusta, ja

Pyhä Henki oli hänen päällänsä.

26. Ja Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut, ettei hän ollut näkevä

kuolemaa, ennenkuin oli nähnyt Herran Voidellun.

27. Ja hän tuli Hengen vaikutuksesta pyhäkköön. Ja kun vanhemmat

toivat Jeesus-lasta sisälle tehdäkseen hänelle, niinkuin tapa

oli lain mukaan,

28. otti hänkin hänet syliinsä ja kiitti Jumalaa ja sanoi:

29. "Herra, nyt sinä lasket palvelijasi rauhaan menemään, sanasi

mukaan;

30. sillä minun silmäni ovat nähneet sinun autuutesi,

31. jonka sinä olet valmistanut kaikkien kansojen nähdä,

32. valkeudeksi, joka on ilmestyvä pakanoille, ja kirkkaudeksi

kansallesi Israelille".

33. Ja hänen isänsä ja äitinsä ihmettelivät sitä, mitä hänestä

sanottiin.

34. Ja Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, hänen äidilleen:

"Katso, tämä on pantu lankeemukseksi ja nousemukseksi monelle

Israelissa ja merkiksi, jota vastaan sanotaan

35. - ja myös sinun sielusi lävitse on miekka käyvä - että monen

sydämen ajatukset tulisivat ilmi".

36. Ja oli naisprofeetta, Hanna, Fanuelin tytär, Asserin

sukukuntaa. Hän oli jo tullut iälliseksi. Mentyään neitsyenä

naimisiin hän oli elänyt miehensä kanssa seitsemän vuotta,

37. ja oli nyt leski, kahdeksankymmenen neljän vuoden ikäinen. Hän

ei poistunut pyhäköstä, vaan palveli siellä Jumalaa paastoilla

ja rukouksilla yötä ja päivää.

38. Ja juuri sillä hetkellä hän tuli siihen, ylisti Jumalaa ja puhui

lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin lunastusta.

39. Ja täytettyään kaiken, mikä Herran lain mukaan oli tehtävä, he

palasivat Galileaan, kaupunkiinsa Nasaretiin.

40. Ja lapsi kasvoi ja vahvistui ja täyttyi viisaudella, ja Jumalan

armo oli hänen päällänsä.

41. Ja hänen vanhempansa matkustivat joka vuosi Jerusalemiin

pääsiäisjuhlille.

42. Hänen ollessaan kaksitoistavuotias he niinikään vaelsivat ylös

sinne juhlan tavan mukaan.

43. Ja kun ne päivät olivat kuluneet ja he lähtivät kotiin, jäi

poikanen Jeesus Jerusalemiin, eivätkä hänen vanhempansa sitä

huomanneet.

44. He luulivat hänen olevan matkaseurueessa ja kulkivat

päivänmatkan ja etsivät häntä sukulaisten ja tuttavien joukosta;

45. mutta kun eivät löytäneet, palasivat he Jerusalemiin etsien

häntä.

46. Ja kolmen päivän kuluttua he löysivät hänet pyhäköstä, jossa hän

istui opettajain keskellä kuunnellen heitä ja kysellen heiltä.

47. Ja kaikki, jotka häntä kuulivat, ihmettelivät hänen

ymmärrystänsä ja vastauksiansa.

48. Ja hänet nähdessään hänen vanhempansa hämmästyivät, ja hänen

äitinsä sanoi hänelle: "Poikani, miksi meille näin teit? Katso,

sinun isäsi ja minä olemme huolestuneina etsineet sinua."

49. Niin hän sanoi heille: "Mitä te minua etsitte? Ettekö tienneet,

että minun pitää niissä oleman, mitkä minun Isäni ovat?"

50. Mutta he eivät ymmärtäneet sitä sanaa, jonka hän heille puhui.

51. Ja hän lähti heidän kanssansa ja tuli Nasaretiin ja oli heille

alamainen. Ja hänen äitinsä kätki kaikki nämä sanat sydämeensä.

52. Ja Jeesus varttui viisaudessa ja iässä ja armossa Jumalan ja

ihmisten edessä.

olla ateisti?

mä ainakin ihan aikuisena ahdistun enemmän uutisista, kuin papin saarnoista

Ei hän ole mitään "päättänyt", en vaan ole aivopessyt tai pakkokastanut häntä uskomaan mihinkään tai liittymään mihinkään lahkoon/uskoon.

katso telkusta mitään ahdistavaa. Ehtii myöhemminkin.

-ap

viikolla joulujuhlassa Joosefia. Itse olen ateisti, pojan kanssa en ole vielä asioista jutellut. Ihan ok minulle kuitenkin, että osallistuu joulujuhlaan, vaikka esityksissä olisi uskonnollisiakin osia.

Toki tuo ylläoleva vanhempi käännöskin on vielä usein käytössä

1 Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. 2 Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. 3 Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa.

4 Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun. 5 Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta. 6 Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, 7 ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa.

8 Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. 9 Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, 10 mutta enkeli sanoi heille: "Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. 11

Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus*, Herra. 12 Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä." 13 Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen:

14 -- Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.

15 Kun enkelit olivat menneet takaisin taivaaseen, paimenet sanoivat toisilleen: "Nyt Betlehemiin! Siellä me näemme sen, mitä on tapahtunut, sen, minkä Herra meille ilmoitti." 16 He lähtivät kiireesti ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä. 17 Tämän nähdessään he kertoivat, mitä heille oli lapsesta sanottu. 18 Kaikki, jotka kuulivat paimenten sanat, olivat ihmeissään. 19 Mutta Maria kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut, ja tutkisteli sitä.

20 Paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa siitä, mitä olivat kuulleet ja nähneet. Kaikki oli juuri niin kuin heille oli sanottu.

(numerot ovat jakeen merkkejä. Tämä löytyy Luukkaan evankeliumin toisesta luvusta, jakeet 1-20)