Muita jotka eivät tarvitse parisuhdetta tai omaisuutta?
Onko täällä muita jotka haluavat elää yksin, ilman parisuhdetta?
Koen olevani outo kun en koe tarvetta kumppanin hankintaan. Minusta tuntuu kummalliselta että monet oikein etsivät kumppania (epätoivoisesti), ja pitävät parisuhdetta yhtenä elämän suurista saavutuksista. Ja siis ymmärrän että ehkä se sitä onkin, onhan näitä saavutuksia: opiskelu, työn saaminen, naimisiin meno, lasten hankinta, asunnon hankinta jne..
Minulta puuttuu päästä joku juttu, joka saa ihmisen kaipaamaan parisuhdetta. Minulla on ollut kolme suhdetta, joista yhden kanssa asuimme yhdessä. Suhteet ovat kuitenkin olleet lyhyitä, max. neljä vuotta. Olen kyllä ollut rakastunut ja kokenut rakkautta ja onhan se ollut mahtavaa. Mutta kaikesta huolimatta koen olevani yksineläjä, minulla ei ole erojen jälkeen ollut tarvetta etsimällä etsiä ketään, vaan suhteet ovat alkaneet sattumalta. Lapsen olen tehnyt "yksin" joten lapsen hankkimiseenkaan en tarvitse miestä parisuhteeseen. Olen kasvattanut lapseni yksin ja sekin on ollut ok, en ole kaivannut siihen toista. Lapseni on kohta täysi-ikäinen ja itse olen 39v.
Seksi toisen ihmisen kanssa ei minua kiinnosta joten senkään takia en tarvitse edes irtosuhteita. En usko kuitenkaan että olen aseksuaali, koska olen parisuhteessa ollessani pitänyt seksistä, joskaan en tarvinnut sitä niin usein kuin kumppanini. En ole koskaan halunnut seksiä vain seksin vuoksi, vaan se on kuulunut rakkauteen ja parisuhteeseen.
Toinen jota en ymmärrä, on se että jotkut haluavat omaisuutta, esimerkiksi oman asunnon. Tai että se omaisuuden kerääminen on tärkeää. Itse en perusta aineellisesta omaisuudesta enkä ole koskaan haaveillut omasta talosta, autosta, tavarasta tai sellaisesta. Matkustamisesta haaveilen ja siihen käyttäisin kaikki rahat. Säästän tällä hetkellä rahaa Karibian risteilyyn. Se olisi ihan mahtava kokemus käydä eri maissa luksuslaivan kyydillä.
Monet saattavat ajatella että olen "luuseri" koska minulla ei ole parisuhdetta ja eikä vielä tässä iässä mitään omaisuutta. Etten ole saavuttanut mitään. Siksi halusinkin kertoa itsestäni, että ihmiset tajuaisivat että tavoitteet elämässä eivät ole kaikilla samanlaisia. Olen onnellinen ja pidän elämästäni.
Onko muita joilla on samanlaisia ajatuksia?
Kommentit (7)
Hyvä kirjoitus, ap. Kyllä meitä, joita parisuhde- ja perhe- tai omistamistavoitteet eivät sytytä lainkaan tai ainakaan koko elämää kannattelevassa tai koettelevassa määrin, on paljonkin.
Kun menetin ne, tajusin että en niitä oikeastaan tarvinnutkaan ja että oli melkein kuin tarkoitettu että menettäisin ne. Suhteellisia juttuja ja aikariippuvaisia.
Muuten samat aatokset mua mua ei kyllä sais sellaisen noro-hanta-mikäliesankkeri-epidemialaivan kyytiin.
Muuten sama mutta mies ja nähnyt jo tämän maapallon aika kattavasti joten matkustelu ei enää kiinnosta. Mutta hyviä ajatuksia!
Sinulla on oikeanlainen asenne joka pitäisi kaikilla olla. Olet mennyt suhteeseen aidosta rakkaudesta etkä epätoivosta. Nykymaailmassa moni elää tuossa mielen ja puutteen vankilassa missä parisuhdetta etsitään kuin hukkuva viimeistä oljenkortta. Mikä on täysin väärä ja erittäin haitallinen syy parisuhteelle
Hei ap! Ota sinäkin arabi tai afrikkalainen mies ja koet paljon parempaa ja kiihkeämpää rakkautta.
Todella moni keski-iän kynnyksellä oleva tuttukin on ottanut miehen edellämainituista maista ja ovat nyt onnellisesti parisuhteessa<3
Up