G: jos olet akateemisesti koulutettu, ovatko vanhempasikin?
Tämä kiinnostaa minua, koska itselläni on akateeminen koulutus, mutta vanhempani eivät ole edes ylioppilaita. Ovat kuitenkin aina kannustaneet kouluttautumaan. Heistä toinen sai keskikoulun käytyä, mutta toiselta jäi sekin kesken. Ovat kyllä kouluttautuneet ammatillisesti myöhemmin aikuisiällä.
Kommentit (56)
molemmat ovat tosin lukeneet ylioppilaiksi aikuisiällä iltalukiossa, mutta ovat hankkineet ammattikoulutuksensa ilman yo-tutkintoa.
vanhempani eivät ole korkeasti koulutettuja. Isovanhempani eivät myöskään.
Kansakoulun käyneitä molemmat, tai mikähän koulu mahtoi ollakaan nimeltään 40-luvulla.
Molemmat ilman koulutusta hyvin nuorina suoraan työelämään. Korostivat koulutuksen tärkeyttä ja kannustivat opiskelemaan. Painottivat etteivät halua meidän elämän olevan yhtä rankkaa.
Mutta isovanhempani eivät, kummaltakaan puolelta.
Isovanhemmat isäni puolelta ovat molemmat akateemisia, äitini puolelta eivät.
Merkonomeja ovat. Arvostivat koulutusta, mutta eivät osanneet oikein kannustaa kouluttautumaan kuitenkaan.
mutta mina olen vaitellyt, vanhempani ovat maistereita. Heidan vanhempansa puolestaan eivat olleet edes ylioppilaita, molemmat ovat itse asiassa sukunsa ensimmaisia yliopiston kayneita.
Kummallakaan ei ole ammatillista koulutusta. Ehkä pari vuotta ovat jotain koulua käyneet. Ovat syntyneet siis 30-luvulla maaseudulla.
Molemmat ilman koulutusta hyvin nuorina suoraan työelämään. Korostivat koulutuksen tärkeyttä ja kannustivat opiskelemaan. Painottivat etteivät halua meidän elämän olevan yhtä rankkaa.
Jonkinlaista ammattikoulutusta löytyy, ura duunariyrittäjinä molemmilla takana. Lukioon ja yliopistoon minut kannustivat, joskaan eivät pakottaneet. Sisareni ovat käyneet ammattikoulua, vaikka heitäkin kannustettiin pyrkimään "korkeammalle".
Muitakin siis löytyy. Tähän voisi lisätä vielä kysymyksen, mikä on ikäsi? Uskon, että alle 30-vuotiaiden vanhemmat ovat useammin akateemisesti koulutettuja kuin yli 30-vuotiaiden. Itse olen 35-vuotias.
Äitini kävi ammattikoulun pakosta, olisi halunnut lukioon ja siitä yliopistoon. Isäni jätti ammattikoulun kesken toisen vuoden jälkeen saatuaan työpaikan.
Kannustivat mua aina opiskelemaan sitä mitä haluan, äiti ei koskaan esittänyt toiveita alan suhteen mutta muistan loppuikäni kuinka isä olisi halunnut että musta tulisi juristi. :D
Veljeni on puuseppä, joten hän edustaa perheessämme uusia tuulia.
Olen 28-vuotias ja vanhempani ovat syntyneet 1940-luvun alussa.
Nro 14
akateemisesti koulutettuja. Mieheni ei ole ja laspistani ainakin kaksi vanhinta valitsi ammattikoulun, ei edes lukiota. Nyyhkis, mutta olen sopeutunut siihen, ihan ok asia nykyään.
Sen sijaan kaikki lapset ovat. Meillä ei koskaan kannustettu opiskelemaan mutta työntekoa ja yritteliäisyyttä on aina kyllä korostettu. Omaa ammattiani vanhempani eivät kai vieläkään arvosta mutta lääkärisiskoani kyllä.
Ja kaikilla sukulaisillani on.
Mutta menestyneitä emme ole suomalaisessa yhteiskunnassa. Olemme kuilun partaalla ja kaikki serkkuni on pantu työelämstä jo varhain.
Omituista? Erittäin! Kyllä, mutta tämähän tajuttiin vasta nyt!
samoin oli yksi isovanhemmistani.