Viisikymppinen: ajatteletko, että elämäsi parhaat vuodet ovat takanpäin?
Täytin eilen viisikymmentä vuotta. Äsken tuossa puolisolle totesin, että kyllähän se vähän tuntuu siltä, että elämän parhaat vuodet ovat takanapäin ja alamäki on alkanut. Syiksi tähän koen seuraavat:
-Lapset ovat jo muuttaneet kotoa (asuvat vieläpä 400 km päässä) eikä elämässä ole enää tätä merkityksellisyyden tunnetta
-Läheisiä vanhuksia kuolee jatkuvasti ja kohta heitä ei ole enää yhtään jäljellä
-Omat alkaneet vaihdevuodet muistuttavat jatkuvasti elämän rajallisuudesta ja myös ihan konkreettisesti aiheuttavat vaivoja
Miten muilla?
Kommentit (8)
Sama fiilis, toki alkanut jo lähes 10-vuotta sitten.
Itseasiassa upeimmat vuodet oli 45-58v kaikin tavoin
n66v
Päinvastoin. Minulle tuli viidenkympin villitys. Aloin opiskella uutta, harrastaa kaikkea uutta liikunnallista, käydä mieheni kanssa kulttuuririennoissa ja festareilla, matkustella ym. Odotan innolla, että joskus saamme olla isovanhemmat. Meillä on monta lasta, joten aika hyvät mahdollisuudet. Nyt elämä tuntuu helpolta ja mukavalta.
En ajattele. Nyt 5-kymppisenä on aikaa itselle, kun lapsi on jo omillaan.
Mä elän elämäni parasta aikaa nyt 🤩
Jäin työkyvyttömyyseläkkeelle 49-vuotiaana ja nyt 59-vuotiaana voin sanoa edellisten 10 vuoden olleen elämäni parasta aikaa. Sairauteni takia työnteko ei enää onnistu, mutta muuten elämä sujuu melko mukavasti, kun stressi ja kiire on poissa. Ongelmia minulla oli siis lähinnä muistin ja keskittymiskyvyn kanssa töissä ollessani.
Fyysisesti elämän parhaat vuodet ovat takanapäin. Mutta vanheneminen on vapauttavaa pääkopan tasolla. Olisikin tiennyt samat asiat nuorena kuin nyt, niin elämä olisi ollut paljon helpompaa.
N58