Lue keskustelun säännöt.
Todella huono tuuri parisuhteissa
19.05.2026 |
Onkohan se totta että jos kasvaa epäterveessä perheessä ja näkee sen dynamiikan, päätyy helposti alitajuisesti itsekin siihen tilanteeseen?
Olen nyt kolmatta kertaa tilanteessa jossa tajuan että seurustelusuhteeni on oikeastaan aika huono. Tässä on sellaisiakin piirteitäkin mitkä on niin vinksallaan etteivät läheiset varmaan edes uskoisi niitä. Tein tänne tilanteestani ketjun muutamia viikkoja sitten ja sain tsemppauksen ja "jätä se sika" huuteluiden lisäksi aika ison määrän vastauksia siitä että eihän tuollaista tapahdu, tää on provo.
Tilanne on mielestäni niin paha että olen luvannut itselleni etten enää mene parisuhteisiin kun ja jos tämä nykyinen kariutuu, koska jostain syystä saan niistä kilteistä hissukkakumppaneista esiin hirviön.
Kommentit (77)
Miten nämä ihmiset ovat muka muuttuneet sitten ihan täysin parisuhteessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaaha, komea mies onkin jännämies hirviö joka kohtelee huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Jaaha, komea mies onkin jännämies hirviö joka kohtelee huonosti.
No ei. KAIKILLA kerroilla kyseessä on ollut nimenomaan sellaisia nörttejä hissukkamiehiä joihin olen tykästynyt näiden luonteen takia. Ulkonäkö ei ole näitä yhdistänyt, ensimmäinen suhteeni oli langanlaihan tieteisnörtin kanssa joka alkoi kaljuuntua jo päälle parkymppisenä, toinen eksäni oli todella lyhyt ja luonteeltaan aika naisellinen. Viimeisin eksä oli suhteemme alussa todella ylipainoinen, ja luonteeltaan näiden muiden lisäksi sellainen lempeä ja ujo.
En vaan oikeasti käsitä mikä minulla menee vikaan. Näistä alkuun ihanista miehistä kuorituu aina pettäviä, tiuskivia, kotityöt täysin minulle jättäviä ihmisiä, jotka raivoavat parisuhteen päätöspuolella siitä kun en tuonut näille kaupasta oikean merkkistä kahvia. En jaksa enää parisuhteita, en ymmärrä miten ihmiset löytävät normaaleja sellaisia. Ap
Tämä on varmaan ilkeästi kirjoitettu, mutta mikä muu noita kolmea miestä yhdistää kuin sinä itse? Veikkaisin, että historiasi ja kokomustesi takia parinvalinnassasi on jokin pielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa pitää taukoa miehistä ja miettiä paletti uusiksi. Syy voi olla itseluottamuksen puute, traumat, liika kiltteys ym. Lisäksi, oletko valinnut kumppanit itse vai suostunut suhteisiin miesten osoittaman mielenkiinnon vuoksi? Oletko miettinyt suhteen alussa miehen arvoja jne, nähnyt miestä ja hänen luonnettaan/ominaisuuksia realistisesti vai elitkö hormonihuuruisessa udussa? Itse toistin samaa kaavaa, kunnes opettelin tuntemaan itseni sekä etsimään kumppanuutta (=samat arvot jne) eikä ihastumista. Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Tämä on varmaan ilkeästi kirjoitettu, mutta mikä muu noita kolmea miestä yhdistää kuin sinä itse? Veikkaisin, että historiasi ja kokomustesi takia parinvalinnassasi on jokin pielessä.
Ei ole ollenkaan ilkeästi kirjoitettu, tätä olen itsekin pohtinut kohta pääni puhki jotta pääsisin tästä kierteestä pois. Ja kun en keksi mitään hyvää syytä tai yhdistävää tekijää. Mielestäni sekin olisi järjeton syy, että vedän oikeasti puoleeni niitä ulkoisesti mukavia ihmisiä jotka ovat padonneet vtutustaan vuosia, ja sitten se purkautuu parisuhteessa minuun. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä on varmaan ilkeästi kirjoitettu, mutta mikä muu noita kolmea miestä yhdistää kuin sinä itse? Veikkaisin, että historiasi ja kokomustesi takia parinvalinnassasi on jokin pielessä.
Minulle tulee myös väkisin mieleen, että onkohan sinulla jonkinlainen hoivavietti - haet tarkoituksella tuommoisia vähän ressukalta kuulostavia miehiä?
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa pitää taukoa miehistä ja miettiä paletti uusiksi. Syy voi olla itseluottamuksen puute, traumat, liika kiltteys ym. Lisäksi, oletko valinnut kumppanit itse vai suostunut suhteisiin miesten osoittaman mielenkiinnon vuoksi? Oletko miettinyt suhteen alussa miehen arvoja jne, nähnyt miestä ja hänen luonnettaan/ominaisuuksia realistisesti vai elitkö hormonihuuruisessa udussa? Itse toistin samaa kaavaa, kunnes opettelin tuntemaan itseni sekä etsimään kumppanuutta (=samat arvot jne) eikä ihastumista. Tsemppiä!
Tässä hyviä pointteja. Tiedän omasta kokemuksesta, että toisen palava ihastuminen ja kiinnostus oli sen verran imartelevaa, että sorruin siksi suhteeseen epäsopivien kumppaneiden kanssa. Vasta, kun tajusin, että he eivät koskaan olleet ihastuneita minuun vaan mielikuvaansa minusta, ymmärsin, että yksipuolinen hullaantuminen ei ole hyvä merkki eikä silloin pidä lähteä suhteeseen ollenkaan. Itse olen sitä mieltä, että kumppanuuden ja vetovoiman ei tarvitse eikä pidäkään sulkea toisiaan pois. Nuoruuden kokemusten ansiosta en itse asiassa enää edes pysty tuntemaan vetoa kehenkään sellaiseen, joka on alusta saakka tunkemassa iholle ja selvästi yrittää saada jotenkin koukutettua minut. Liian voimakkaat ja tilanteeseen nähden överit tunnehuiput vievät kiinnostuksen heti, maltillinen, maadoittunut ja hyvällä tavalla utelias lähestymistapa on paljon puoleensavetävämpää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omat pelisäännöt tarkasteluun, jos suhteet kariutuu samoihin ongelmiin.
Mä uskon myös tähän, että lapsuudessa saatu malli vaikuttaa ja myös oma rooli lapsuudenperheessä. Jos on jo lapsena oppinut olemaan kiltti ja muille mieliksi, siitä kaavasta on vaikea päästä eroon. Sitä jatkaa sitten parisuhteissa.
Olen itse kärsinyt tästä ja asiaa työstettyänikin päätynyt vääränlaisiin parisuhteisiin. Olen todennut, että mun on paras elää yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä on varmaan ilkeästi kirjoitettu, mutta mikä muu noita kolmea miestä yhdistää kuin sinä itse? Veikkaisin, että historiasi ja kokomustesi takia parinvalinnassasi on jokin pielessä.
Tämä tuli itselläkin mieleen. Vain yksi yhdistävä tekijä ja se on ap.
On hissukkamiehiä ja "hissukkamiehiä". Ap vetää nyt jostain syystä puoleensa näitä jälkimmäisiä eikä tunnista onko se rauhallisuus ja vähän säälittävä ulkokuori todellista vai sellainen vuosien päähänpotkimisen aikaansaama suojamekanismi, joka tipahtaa pois heti kun sopiva uhri löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihminen toistaa lähes pakonomaisesti tekojaan, kunnes on valmis katsomaan niiden tarjoamia oppeja.
Opettele yksin olemisen taito. Suurinta osaa ihmisistä ei ole luotu parisuhteisiin.
Kyllä itse ainakin epäterveen perheen jälkeen olin juurikin ihan paskoissa parisuhteissa ihan paskojen miesten kanssa. Mutta osasin korjata asian jo 26vuotiaana, kun erottiin kamalan exän kanssa. Silloin päätin, että tätä en enää aio toistaa ja tein paljon itsetutkiskelua ja työtä itseni kanssa ja 27vuotiaana aloin seurustella nykyisen aviomieheni kanssa, joka on aivan ihana ja tämä suhde on ollut ihan mahtava. En voisi olla kiitollisempi hänestä ja kaikesta mitä meillä on. Meillä on myös kaksi lasta ja ihan jo heidänkin takiaan tuollainen syvä itsensä "terapoiminen" oli tehtävä.
N40
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaaha, komea mies onkin jännämies hirviö joka kohtelee huonosti.
No ei. KAIKILLA kerroilla kyseessä on ollut nimenomaan sellaisia nörttejä hissukkamiehiä joihin olen tykästynyt näiden luonteen takia. Ulkonäkö ei ole näitä yhdistänyt, ensimmäinen suhteeni oli langanlaihan tieteisnörtin kanssa joka alkoi kaljuuntua jo päälle parkymppisenä, toinen eksäni oli todella lyhyt ja luonteeltaan aika naisellinen. Viimeisin eksä oli suhteemme alussa todella ylipainoinen, ja luonteeltaan näiden muiden lisäksi sellainen lempeä ja ujo.
En vaan oikeasti käsitä mikä minulla menee vikaan. Näistä alkuun ihanista miehistä kuorituu aina pettäviä, tiuskivia, kotityöt täysin minulle jättäviä ihmisiä, jotka raivoavat parisuhteen päätöspuolella siitä kun en tuonut näille kaupasta oikean merkkistä kahvia. En jaksa enää parisuhteita, en ymmärrä miten ihmiset löytävät normaaleja sellaisia. Ap
Hyvä analyysi. Minä olen käynyt läpi vaikean lapsuuden ja olen myös joutunut vastaavaan. Olen seurustellut normaalien perheiden ns. naaputontyttöjen kanssa, ja he ovat saaneet minusta hirviön esiin. Sanoisin että keskiverto suomalainen nainen on sen verran narsistinen, mutta myös välinpitämätön, että tekee myös kiltistä miehestä hirviön. Etkö ihmettele koskaan miksi niin moni nainen väittää että se kiltti ja kiva mies on yhtäkkiä hermoraunio alkoholisti, vaikka mitään muuta muutosta miehen elämässä ei ole tapahtunut kuin naisen tulo. Vai oletko kuullut joskus naisen sanovan että mies oli alussa väkivaltainen juoppo, mutta parantui naisen rakkaudesta? Se ei ikinä mene niin päin.
Vierailija kirjoitti:
On hissukkamiehiä ja "hissukkamiehiä". Ap vetää nyt jostain syystä puoleensa näitä jälkimmäisiä eikä tunnista onko se rauhallisuus ja vähän säälittävä ulkokuori todellista vai sellainen vuosien päähänpotkimisen aikaansaama suojamekanismi, joka tipahtaa pois heti kun sopiva uhri löytyy.
Ap on alitajuisesti jäänyt kiinni ajatukseen, että ”nössömiehet” tarjoaa sitä turvaa, josta hän on hän lapsuudessaan jäänyt vaille.
Vierailija kirjoitti:
On hissukkamiehiä ja "hissukkamiehiä". Ap vetää nyt jostain syystä puoleensa näitä jälkimmäisiä eikä tunnista onko se rauhallisuus ja vähän säälittävä ulkokuori todellista vai sellainen vuosien päähänpotkimisen aikaansaama suojamekanismi, joka tipahtaa pois heti kun sopiva uhri löytyy.
Vaikutat juuri sellaiselta naiselta, joka tuhoaa kilteimmänkin miehen käytöksellään.
Ei se välttämättä sinusta johdu. Nuo "hirviöt" näkevät sinussa empaattisuutta ja odottavat sinun korjaavan heidät, ja kun et siinä onnistukkaan, niin naamiot putoavat heiltä ja todellinen luonne tulee esiin. Ehkä joskus vielä tapaat sen joka arvostaa sinua itsenäsi.