Mies ei muistanut syntymäpävääni mitenkään.
Aamulla onnitteli ja ei mitään muuta. Itse tein hänelle kakun ja ostin useita lahjoja, joiden arvo oli satoja euroja. Illalla aanoin, että olen vähän vaisu, koska olin ajatellut, että jotenkin muistaisi, kun ei minulla ole sukulaisia. Mies vaan totesi, ettei tiennyt, mitä hankkisi. Kerroin, että olisi voinut myös kysyä mitä toivon. En udko, että nämä asiat muuttuu eli ehkä vaan lakkaan itsekin panostamasta.
Kommentit (3)
Aikuisena ihmisenä minusta riittää onnittelu. Toki voidaan käydä vaikka syömässä yhdessä, mutten minä oikein tuota lahjojen ostoa ymmärrä.
Tiedät sitten seuraavan kerran kun on poikkiksen juhlapäivä että laimeat onnittelut ohimennen on enemmän kuin tarpeeksi. Samaa energiaa sinnepäin kuin mitä hän antaa sulle
Eikä kyse ole lahjoista tai mistään juhlista. Tämän takia naiset on nykyään mieluummin yksin. Miksi panostaa parisuhteeseen kun miehet eivät vaivaudu panostamaan edes alkeellisesti. Bare minimum ja sekin on liikaa vaivaa.
En osta lahjaa jos ei selkeästi ole tiedossa mitä haluaa. Tavaroita voi ostaa koska vain, synttärilahjat on sellainen lasten juttu.