Ihastun täysillä, ja jos en saa vastakaikua, vetäydyn kauas. Ja sitten toinen yrittää lähestyä?

Parikin kertaa nyt näin käynyt. Olen ihastunut korviani myöden johonkin henkilöön, sydän hakkaa kun näen hänet, huhhuh mikä tunne.

Sitten toinen ei anna vastakaikua, ei millään "ehdi" tapaamaan usein. Tiedän että se oli tottakin, molemmilla omat velvollisuutensa. Mutta silti otan vauhdilla takapakkia, peräännyn ehkä enemmän itseäni suojellakseni? Enkä ole yhteydessä.

Ja sitten ajan mittaan aina, kun sattumalta tavataan, toinen alkaakin näyttää vihreää valoa. On yhteydessä, koskee, sanoo että on ollut ikävä. Haluaa tavata.

Uskaltaako tässä nyt vaan antaa mennä? En tiedä onko hänellä edelleenkään ajatuksia kuin ystävyydestä, mutta kaikki se koskettelu ym tuntuu erikoiselta.