Oletko menestyksekkäästi onnistunut luopumaan liiallisesta makeansyönnistä?
Kommentit (16)
Olen, ei ollut taistelua. En mitannut aikaa.
Mulle ongelmia ei tuottanut makea, mutta vastaan silti. Itse olin pahasti koukussa sipseihin, niitä meni useampi pussi viikossa. Sellaisia megapusseja. Luopuminen oli vaikeaa, sanoisin että pari kuukautta kesti ennen kuin alkoi helpottaa. Nykyään syön niitä vain viikonloppuisin ja yksi pussi on maksimi. Ja sekään ei sitten ole jättipussi. Luulen, että sillä syömisellä yritin helpottaa pahaa oloa.
Muutos syömiseen tuli siitä, kun eräs minulle läheinen ihminen loukkasi minua. Tuli silloin sellainen tunne, että haluan taas kotiin sohvalle itkemään ja syömään sipsejä. Sitten rupesin miettimään, että ei se niinkään voi mennä. Että hän ensin loukkaa, ja sitten minä menen kotiin murjottamaan ja syömään roskaa. Silloin tuli se halu tehdä muutos.
Vierailija kirjoitti:
Aika äkkiä siihen lopulta tottuu. Söin aiemmin joka päivä makeaa ja isoja määriä. En pidä karkkipäiviä tms koska jään todella helposti sokerikoukkuun. Eli makeaa enää hyvin harvakseltaan.
Useimmilla tuntuu olevan niin että helpompi luopua kokonaan kuin syödä vähän säännöllisesti. Silti ravintoterapeutit yleensä suosittelevat kohtuudella herkkujen syömistä. Ravintopyramidissakin on mukana karkit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika äkkiä siihen lopulta tottuu. Söin aiemmin joka päivä makeaa ja isoja määriä. En pidä karkkipäiviä tms koska jään todella helposti sokerikoukkuun. Eli makeaa enää hyvin harvakseltaan.
Useimmilla tuntuu olevan niin että helpompi luopua kokonaan kuin syödä vähän säännöllisesti. Silti ravintoterapeutit yleensä suosittelevat kohtuudella herkkujen syömistä. Ravintopyramidissakin on mukana karkit.
Mulla lähtee niin helposti lapasesta, että on helpompi olla kokonaan ostamatta karkkia kuin vieroittautua aina uudelleen.
Eri
Onnistuu. Syö säännöllisesti ruoka-aikoina oikeaa kotiruokaa, yleisten suositusten mukaan. Kun sä totut tähän rytmiin, et tunne nälkää jatkuvasti ja sun ei tee mieli napostella.
Olen. Luovuin kerralla. Ei taistelua. Lakkasin ostamasta herkkuja. M50
Olen, mutta se vaatii totaalikieltäytymisen. Niin kuin holisti ei voi vetää yhtä lasia, ei sokeriholisti voi aloittaa karkin syöntiä.
Kertapäätös ja meni 10 kk kevyesti kun muisti syödä säännöllisesti ettei tullut halua napostella ja herkutella. Sitten tuli joulu ja annoin luvan herkutella. Nyt on sokerintuska lähes päivittäin, en syö mutta se tuska kuitenkin on lievänä, muistuttaa olemassa olostaan.
Kyllä, kohonneet oireettomat maksa-arvot pelästyttivät. Pari kuukautta meni vieroitusoireisiin. Sen jälkeen valkosuklaakin alkoi maistua ihan pelkältä rasvalta. Jos ei kestä ilman makean makua niin osta jotain xylitolpastilleja rasia ja ainakin coopin mangosose on ihan äklömakeaa vaikka siinä ei ole mitään muuta kuin hedelmäliha paksuna mehukeittona. Jos syö monipuolisesti ja tarpeeksi ei yleensä tule kauheaa makeanhimoa.
Olen onnistunut ilman, että edes yritin. Aloin syödä pienen määrän tummaa suklaata (70%-85% kaakaopitoisuus) päivittäin terveysvaikutusten takia. Pian huomasin etten enää tarvitse muuta makeaa. Tumma suklaa on erittäin tyydyttävä herkku, pieni määrä riittää. Se on niin rikasta maultaan, koostumukseltaan ja ravintoarvoiltaan.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Tuolta lisäinspiraatiota laihdutukseen:
Nollatoleranssi nykyään. En voi syödä mitään makeaa tai mopo karkaa täysin. Sokeri on mulle kuin huumetta. Vehnän kanssa kaikkein hirvein yhdistelmä. Makeutusaineet myös ihan ehdoton ei.
Viekkarit oli jotain niin kamalaa, ettei ikinä enää. Vedin ne läpi "kylmä kalkkuna" metodilla eli kerrasta poikki ja kärvistelyä kuukausi.
Hiilarit nykyään 30-50g ja tarkkaan valituista lähteistä.
Tuolta lisäinspiraatiota laihdutukseen:
Aika äkkiä siihen lopulta tottuu. Söin aiemmin joka päivä makeaa ja isoja määriä. En pidä karkkipäiviä tms koska jään todella helposti sokerikoukkuun. Eli makeaa enää hyvin harvakseltaan.