En vain jaksaisi
Olen niin ylikuormittunut, että yksin ollessani jopa kiljun, tai vähintäänkin itken tuon tuosta.
En saa nukuttua syvää unta juuri lainkaan, ja ourakin sormessa tätä jo vuoden valittanut ja varoitellut, että kohta käy huonosti. Herään jokaikiseen rasahteluun, vaikka on kohinalaitekin käytössä sen vuoksi.
En jaksa tehdä töitä. En jaksa olla vain kotona. En jaksa mennä kauppaan, eikä edes huvita nähdä muita ihmisiä.
Sisimmässäni olen valtavan onnellinen ja iloinen, mutta ei vaan jaksa. Kaikki kaatuu minun päälle, kaikki odottaa minun tekevän kaiken, kukaan ei kuitenkaan näe tai huomioi minua. Olen vain ja teen.
Veriarvot priimaa, kuten aina. Liikuntaa harrastan ja ulkonakin olen, mutta kun olen ulkona, haluan sisälle. Kun olen sisällä, haluan ulos.
Kommentit (6)
Heitä se sormus roskiin niin alkaa helpottamaan.
Vierailija kirjoitti:
Ja taas mennään!
Anteeksi tunteiden purkaus?
Ehkä kaipaan vain, että joku edes kerran kuulisi mitä sanon. Että en vain aina yksinkertaisesti jaksa. Mutta että joku osaisi sanoa, että kyllä se helpottaa.
Ap
On ikävää, mutta jokseenkin lohdullista tietää, etten ole ainoa tällaisten tuntemusten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
On ikävää, mutta jokseenkin lohdullista tietää, etten ole ainoa tällaisten tuntemusten kanssa.
"Ihanaa", jos on muitakin! Miten jaksat? Oletko saanut apua? Minä en edes jaksa pyytää apua. Kaikki mitä siitä seuraa, on kuin lisää ajateltavaa ja tekemistä, eikä se muuta kuormittavaa arkea parempaan.
Ap
Lähde lomalle ja sano kaikille että tehkää itse.
Ja taas mennään!