Oletko käynyt lähellä kuolemaa? Kokemusketju.
Minä olen kerran ja se muutti maailmankatsomukseni ja identiteettini ihan täysin. Se tapahtui kun olin 28, sydäntapahtuma. Sen jälkeen kaikki on tuntunut lähes merkityksettömältä ja tosiaalta moni asia on merkityksellisempi kuin koskaan. Suoritin ennen paljon ja olin kokoajan liikkeessä, enkä ajatellut omilla aivoillani, en tajunnut pysähtyä. Nyt olen täysin päinvastainen. Kun tajuaa miten loppujen lopuksi pienestä tämä elämä on kiinni, se alkaa tuntua niin mitättömältä. Ei millään loppupeleissä ole väliä. En jaksa taistella, haastaa enää asioiden ja ihmisten kanssa. Ymmärrän enemmän. Ymmärrän esim monia jotka sortuvat päihteisiin, elämä on loppupeleissä aika ankeaa. Ymmärrän täysin miksi ihmisillä on niin paljon mielenterveysongelmia ja olen itsekin varmasti jollain mittapuulla masentunut. Elämä on loppupeleissä hyvin merkityksetöntä ja lyhytkin vielä.
Kommentit (2)
Näitä on paljon, ongelma tietysti on se ettei näistä kukaan ole oikeasti kuollut, koska kuolleet ei ole tarinoita kertomassa. Aivot luovat nämä kokemukset vs. unet, totuus paljastuu sitten kun oikeasti kuolee.
Eksä on.. Oli kohdun ulkopuolinen raskaus vuosia sitten ja sitä ei tiedetty, lapsia ei ennestään ollut.
Valitteli huonoa oloa ja olo meni niin huonoksi että soitin ambulanssin.
Ambulanssi tuli, kesti pitkään kun syrjäseudulla asuttiin. Mittasivat arvot, ei mitään hälyttävää.
Kysyivät minulta että lähteekö mukaan, eksä ei oikein omaa tilannetta osannut oikein arvioida.
Lähti mukaan, puol tuntia siitä, ambulanssissa verenpaineet romahtivat täysin.
Mitä olisi käynyt jos ei olisi lähtenyt mukaan.. sitä olen usein miettinyt, olisiko enää hengissä ja siten ei olisi lapsiakaan.