Ekaluokkalaiset jää koulun jälkeen tekemään unohtuneet läksyt.

Jotkut ekaluokkalaiset on oma-aloitteisia ja tekee läksyt ilman kyselyitä. Lukuläksyt sen sijaan vaatii yleensä kyllä sen, että luetaan äidille ääneen. Mutta... vanhemmissa vika ehdottomasti noin pienen kohdalla. Vanhempien pitää suhtautua vakavasti läksyihin, kehoittaa tekemään ja tarkastaakin tai jopa ottaa lapsi tekemään vierelle, jotta tulee tehtyä.

Mutta siltähän tuo kuulostaa.

Mun lapseni on iltapäivisin pari tuntia yksin. Tekee sillä aikaa läksyt ja kyllä myönnän etten aina muista edes kysyä tekikö kaikki jo. Toisaalta ope on luvannut ilmoittaa jos jonain päivänä läksyt on unohtuneet.

Onko vanhemmissa vikaa kun ne ovat aina ne samat lapset?

Meidän tyttöä harmittaa kun joutuu kävelemään yksin kotiin kun kaverit joutuu jäämään jälki-istuntoon läksyjä tekemään.

Minusta tuntuu ettei vanhemmat välitä lapsistaan... Vai mistä tuo johtuu?

siinä sitä oppii vihaamaan koulua. Onneksi 9 vuoden jälkeen nuokin kullat menevät amikseen.

siellä tehdään joko unohtuneita läksyjä tai sitten niitä uusia läksyjä, kuten meillä. Lapsi on ollut tekemättömien läksyjen vuoksi kahdesti läksyparkissa, mutta tänä vuonna käy siellä joka päivä koulun jälkeen... vapaaehtoisesti.

Ei ole kertaakaan unohtunut, koska pidän asiasta huolen.

Siellä on muitakin, ei tarvi yksin tehdä ja opettajalta saa halutessaan apua ilman samaa patistusta ja painostusta kuin kotona. Usein tää on just niiden lasten ongelma, joiden vanhemmat yrittävät liikaa - siis päinvastoin kuin ap esittää.

kovin innokkaita tekemään läksynsä ihan oma-alotteisesti. Ehkä noissa ap:n mainitsemissa tapauksissa perheissä on ongelmia sekä lapsella että aikuisilla?

Jääkö nekin ja sitten kävelevät kotia?



Meillä jääny kerran läksyt tekemättä. Poika sanoi, ettei tänään tullut läksyjä. No olihan niitä sitten ollutkin ja sai viikonlopuksi jonkun lisätehtävän.



Ei vaan muistanut, että oli joku matikan tehtävä.

Voi olla, että opettaja ei valvo, että kaikki lapset ymmärtävät, mitä tulee läksyksi. Osa lapsista on sellaisia kuten asperger-poikani, joka on tunnollinen kuin mikä, muttei muista mitä on läksyksi, jollei ole sitä kirjoittanut ylös. Juu, en sano, että kaikki läksynsä unohtaneet ovat asseja, vaan että normaalilapsistakin osa on ekaluokkalaisena, siis jopa vasta kuusivuotiaana aika huonomuistisia - sitä läksyjen tekoa itse asiassa vasta HARJOITELLAAN ekalla, ja se on oikeastaan yksi tärkeimmistä ekaluokalla opittavista taidoista. Ei siis ole hanskassa välttämättä vielä ekan syksyllä.



Toinen toki on, että monessa perheessä ei kauheasti panosteta siihen, että tarkistettaisiin läksyt. Tuota on kumminkin ihan turha mennä tulkitsemaan oikopäätä huonoksi vanhemmuudeksi, vaan kasvatusmetodeja on monia. Ehkäpä vanhemmat ajattelevat, että opettaja tarkistaa ne kumminkin ja opastaa lasta tunnollisemmaksi, jos jotain on jäänyt tekemättä. Ehkä olettavat, että opettaja ilmoittaa kyllä, jos läksyjä usein jää tekemättä.



Opettajalla on sitten tosiaan monia keinoja opettaa lapsille läksyjen muistamista. Minusta se, että päivittäin lapsi joutuisi jäämään koululle tekemään läksyjä ei ole se paras keino. Jos joku on jatkuvasti "laiskassa", opettajan varmaan on syytä jo neuvotella vanhempien kanssa siitä, olisiko kotona syytä tarkistaa ne läksyt. Tarkoitushan on kumminkin, että lapsi tekee ne kotona, ei koulupäivän jälkeen koulussa.

tehdään läksyt vanhemman valvomana joka päivä. Aina ei vaan ole oikeat läksykirjat laukussa ja siihen ei vanhempi voi paljon vaikuttaa. Opettajalla on sellainen moderni lukujärjestys, jossa on vain rasteja, ei kouluaineita ollenkaan, viikon sisällä aineiden opetustunnit vaihtelee esim. teemojen mukaan tai jos välillä tarvitaan enemmän opetusta jossain aineessa. Mutta ei ole vanhemmilla sitten mitään hajua, mitä koulussa on tänään ollut ja mitähän läksyjä pitäisi laukussa olla eikä ole myöskään mitään tietoa, mitä seuraavana päivänä on. Läksyt merkitään koulussa sivutaululle ja kirjaan ympyröidään mutta esim. mitään nettisysteemiä tms. ei ole. Aika paljon jää siis ekaluokkalaisen omalle vastuulle ja siksi niitä unohduksiakin on välillä. Ei kylläkään joka päivä, ehkä 3-4 tämän alkusyksyn aikana. Mutta aina ne harmittaa sekä lasta että vanhempaa, etenkin, kun siitä seuraa se lapselle häpeä jäädä koulun jälkeen tekemään ne läksyt. No, niinhän sitä oppii mutta ehkä tuo meidän systeemi ei ihan paras mahdollinen ole.