onko yleissivistys on pelkkää paskaa, ihan turhia aineita joilla ei käytännön elämäss'ä tee mitään?!

lapsesta saakka 1. luokalta pitäisi lapsia opettaa hitsaamaan ja rakentamaan taloja ja kaikkia kädentaitoja esim korjaamaan autonmoottoria

Vierailija kirjoitti:

lapsesta saakka 1. luokalta pitäisi lapsia opettaa hitsaamaan ja rakentamaan taloja ja kaikkia kädentaitoja esim korjaamaan autonmoottoria

Onko sun auto hajalla?

Viisaustieteiden tohtori ja oikeinkirjoitus on kuin 6-vuotiaalla. 

Noinhan se vähän on, ettei sitä tarvi, ja vielä vähemmän tekoälyn aikakautena. Asioita kun voi tarvitessaan aina kysyä tekoälyltä, varsinkin tuollaista yleissivistysasiaa. Taitoja sen sijaan ei opi tekoälyltä kysäisemällä, joten niitä on hyödyllisempää opiskella kuin tietoa.

Ei ole turhaa. Kun on vahva perustietopohja *kaikesta* niin tietoa pystyy soveltamaan ja uutta oppimaan paljon helpommin, eikä sorru kauhistumaan klikkiotsikoita tai kultteihin.  

Vierailija kirjoitti:

Viisaustieteiden tohtori ja oikeinkirjoitus on kuin 6-vuotiaalla. 

Just olin tulossa sanomaan, että kaks gradua (omien sanojensa mukaan) tehnyt eikä osaa edes kirjoittaa omaa äidinkieltään.

Se siitä yleissivistyksestä, kun ei edes ihan persussivistys onnistu.

Noh jos tuon kysyisi joku fiksumpi (lapsi) niin vastaisin, että yleissivistyksen pohjalle rakennetaan kaikki muu.

"Asioita kun voi tarvitessaan aina kysyä tekoälyltä, varsinkin tuollaista yleissivistysasiaa"

Ongelma on se että jos yleistieto on kovin vähäinen , ei edes tiedä mitä ei tiedä jolloin ei osaa kysyä oikeita kysymyksiä.

Yleissivistys on tietenkin pelkkää höpöhöpöhumppaa. Ihminen tarvitsee vain tietoja ja taitoja, jotka hyödyttävät oman- sekä kansantalouden ja tavararöykkiöiden kasvattamista. Välillä sitten voi golfata ympäri maailmaa ja kavereiden kanssa pohtia tärkeitä pörssikursseihin liittyviä kysymyksiä ja ottaa hyvät naurut köyhistä ja tyhmistä humanisteista, tai muista sellaisista ihmisistä, jotka eivät toiminnallaan edistä kovaa taloutta.

Oman kokemuksen mukaan melkein asia kuin asia, niin jossakin vaiheessa tulee se 'mun pitäis tietää tää' -hetki.

"Noinhan se vähän on, ettei sitä tarvi, ja vielä vähemmän tekoälyn aikakautena. Asioita kun voi tarvitessaan aina kysyä tekoälyltä, varsinkin tuollaista yleissivistysasiaa. "

On ihan eri lähtökohta jos joutuu kyselemään aluksi ihan ne perusasiat ja siitä sitten valtavasti uutta asiaa kuin että tietää jo valmiiksi kaikki perusteet ja kysyy vain ihan niitä pieniä yksityiskohtia joita ei tiedä.

Jos et tiedä oikein mitään vaikka fysiikasta tai kemiasta, ei mitenkään voi kunnolla ymmärtää jotain yksityiskohtaa vaikka sitä miten kysyisi tekoälyltä.

Yhteiskuntaopissa opetetaan poliittisen järjestelmän toimintaperiaatteita ja muitakin yhteiskunnan toimintaan liittyviä asioita. Kun tietää nämä, ei tule niin helposti kusetetuksi.

Matematiikkaa on myös hyvä osata. 

Yhtenä vuonna verottaja yritti kusettaa minun isääni. Eipä onnistunut, koska isäni tiesi, miten verotus toimii ja osasi laskea, kuinka paljon hänen pitää veroja maksaa.

Koska olet opiskellut näitä "turhia" aineita, pidät niissä oppimaasi tietoa itsestäänselvyytenä. Aika uuvatti olisit jos et tietäisi fysiikasta ja kemiasta yhtään mitään.

Vaikka näitä peruskoulussa vähän opetetaankin, tapahtuu mm. teollisuudessa paljon onnettomuuksia, jotka johtuvat ihan puhtaasti siitä, että työntekijä ei ymmärrä tilanteeseen liittyvää fysiikkaa tai kemiaa. Vielä enemmän näitä "hölmöjä" onnettomuuksia tapahtuu maissa, joissa perusopetukseen ei sisälly luonnontieteitä lainkaan.

Luku - ja kirjoitustaito sekä matematiikan perusjutut, se on siinä.

Olen ammattiltani kirjallisuuden suomentaja ja tarvitsen työssäni kaikkea mahdollista yleissivistystä.

Eihän kyse olekaan siitä tiedätkö jonkin yksittäisen asian fysiikasta. Kyse on siitä että yleistieto auttaa kasvattamaan maailmankuvaasi, tuo sen kontekstien tajun. Ymmärrät asioiden ja ilmiöiden suhteen toisiinsa. Ja jos et tiedä juuri mitään niin et tietenkään tajua ettet tiedä. Koska et ymmärrä mihin se sinulta puuttuva tieto liittyy. Ei tekoälyn tiedonhaku voi korvata sitä että oppii ajattelemaan itse.

Vierailija kirjoitti:

"Noinhan se vähän on, ettei sitä tarvi, ja vielä vähemmän tekoälyn aikakautena. Asioita kun voi tarvitessaan aina kysyä tekoälyltä, varsinkin tuollaista yleissivistysasiaa. "

 

On ihan eri lähtökohta jos joutuu kyselemään aluksi ihan ne perusasiat ja siitä sitten valtavasti uutta asiaa kuin että tietää jo valmiiksi kaikki perusteet ja kysyy vain ihan niitä pieniä yksityiskohtia joita ei tiedä.

Jos et tiedä oikein mitään vaikka fysiikasta tai kemiasta, ei mitenkään voi kunnolla ymmärtää jotain yksityiskohtaa vaikka sitä miten kysyisi tekoälyltä.

Tähän lisään vielä: Miten edes osaa kysyä mitään tekoälyltä, jos ei tiedä perusasioita. Jos esität tekoälylle kysymyksen, joka perustuu virheellisiin olettamiin, tekoäly ei ymmärrä kysymystä, koska ei tiedä, millaisiin olettamiin se perustuu.

Tekoäly antaa myös vääriä vastauksia. 

Tein juuri keväällä yhden englanninkielen tutkinnon pelkästään tekoälyllä lukematta ollenkaan materiaalia, sitä olisi pitänyt lukea 6 viikkoa. laitoin vain kysymykset tekoälylle ja s etsi vastaukset oikein ja sain diplomin "english teacher TEFL"  ihan parissa tunnissa!

ja sitten hain sosionomiaan etäopiskeluun , pääsykoemateriaali oli netissä ja 1 kk aika vastata kokeeseen 60 minuutissa.  tein sen pääsykokeen täysin tekoälyllä enkä jaksanut lukea yhtään materiaalia tai kysymyksiä ja pääsin osioon 2 pääsykokeissa jonka senkin teen tekoälyllä, ehkä joudun tekemään sen tekoälyllä englanniksi ja käännän sen jos on esseen teko, niin ei voi tietää

että tein sen tekoälyllä

yliopistolle tein 2017 kaksi vuotta opiskeluani gradun kopsaamalla entisen 20 vuotta vahan graduni humalapäissäni 2 päivässä, muutin vain otsikoita ja lyhensin entistä 40 sivua.

Mooses

miksi ruotsissa ei ole pakkosuomea  tai miksi Suomessa ei ole ennemminkin pakkovenäjää, se olisi hyödyllisempää

Sanoisin että yleissivistyksen puute ja tietynlainen idiotismi on syynä tämän maan ja maailman ongelmiin.

Suomessa ei olisi yhtään työttömyyttä, jos koko koulusysteemi olisi suunniteltu yleishyödylliseksi eikä yleissivistäväksi jargoniksi, kaikilla olisi jokin ammattitaito pakotettuna opiskelemaan jo 15-vuotiaana.

moni 20-25 -vuotias yliopisto-opiskelijakaan ei vielä tiedä "mikä minusta isona tulee", kunhan hjaahuilen yliopoistolla ja vietän opiskelijaelämää ja biletän 3 kertaa viikossa haalarit päällä, ehkä minusta tulee somevaikuttaja! 

Vierailija kirjoitti:

Ei ole turhaa. Kun on vahva perustietopohja *kaikesta* niin tietoa pystyy soveltamaan ja uutta oppimaan paljon helpommin, eikä sorru kauhistumaan klikkiotsikoita tai kultteihin.  

Eikä ole niin tietämätön pöljä jota on helppo vedättää ja kusettaa.