Lue keskustelun säännöt.
Onko tutkijaksi nykyään vaikea päästä?
06.04.2026 |
Mulla ois kova polte tutkijaksi yo:lle (gradu tekeillä), mutta olen aivan pihalla vielä asioista. Pääsevätkö kaikki halukkaat? Onko rahoitusta nykyään helpompi vai vaikeampi saada kuin aikaisemmin? Saavatko kaikki kuitenkin lopulta rahoitusta? Kuinka oleellista on esimerkiksi hyväveliverkostot ja arvosanat?
Kommentit (77)
Naisille irtoaa rahoja jos jonkinlaisiin tutkimuksiin ulkomaalaisten kynsisalonkien asiakaskohtaamisten rajapinnoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naisille irtoaa rahoja jos jonkinlaisiin tutkimuksiin ulkomaalaisten kynsisalonkien asiakaskohtaamisten rajapinnoista.
Katkera pikkumies siellä inisee. Söpöä.
Kaikki eivät todellakaan saa rahoitusta. Säätiöiden apurahahakemusten myöntöprosentit ovat noin 10% luokkaa. Palkkapaikkoja on vieläkin harvemmalle. Monet joutuvatkin lopulta keskeyttämään oman väikkäriprojektinsa rahoituksen puutteen vuoksi.
RAHAA ON
Ala sukupuolentutkijaksi.
Feministisen naiskuvan käsittely voimaantumisen yhteydessä, ympäristön ollessa patriarkkaalisen vihamielinen, ja jokapuolelta huokuvan mikroagression paineen alla.
NO KYLLÄHÄN MEILLÄ RAHOITUSTA LÖYTYY.
Apurahaa nyt ensalkuun 30 vuotta.
Paljon riippuu siitäkin minkä alan tutkijaksi. Pitää sopia agendaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu niin monesta asiasta, mutta todellakaan kaikki eivät pääse.
Riippuu hyvin vahvasti alasta ainakin rahotuksen määrä. Parikymmentä vuotta sivusta seuranneena en ainakaan humanistisen alan tutkijan hommia voi suositella. Kilpailu apurahoista todella kovaa, "taistelu" ei aina kovinkaan asiallista ja aikuismaista. Apurahakaudet melko lyhyitä, joten jatkuva epävarmuus tulevasta. Ei siinä paljon ehdi rauhassa tutkimukseen keskittyä, kun pian täytyy jo alkaa stressata seuraavasta apurahahausta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No sehän riippuu ihan myös siitä, mitä opiskelet?
Jatko-opiskelijaksi aikovan on todellakin mietittävä sitä, kuinka hyvin henkinen kantti kestää jatkuvaa epävarmuutta ja painetta taloudellisesta toimeentulosta. Rahoitusta on (toki alasta riippuen) erittäin hankala saada riittävän pitkäksi aikaa. Aika moni tutkija joutuu väitöskirjaprojektin aikana kortistoon, muihin hommiin tai osa-aikaistamaan työnsä.
Näiden lisäksi kannattaa vielä miettiä, että miten henkinen kantti kestää jatkuvaa arvioinnin kohteena olemista. Kritiikkiä tutkijana saat aina eikä kaikki siitä ole aina asiallista. Jos ahdistut helposti ja on burnout-taipumusta, niin ei voi suositella. Tutkijana pitää olla paksu nahka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viimeisen vuoden väikkärintekijä täällä hei! Kaikki ei pääse tohtoriohjelmaan. Pitää olla joku kontakti potentiaaliseen ohjaajaan ja hyvä tutkimussuunnitelma ja hyvä gradu (mulla arvosana 5). Rahoitusta tosiaan saa 7-15% riippuen rahastosta. Palkkapaikoista ei ole samalla tavalla avointa dataa, mutta se on tuossa samassa haarukassa tai pikemminkin alle sen. Eli jos pääsee ohjelmaan ja saa rahoitusta niin on jo voittanut todennäköisyydet. Tsemppiä!
Kilpailu on todella kovaa, kaikki halukkaat eivät pääse eds tutkijakoulutukseen eli väitöskirjaa tekemään. Rahoituksen saaminen sekä väikkäriin että sen jälkeisiin töihin vaikeutuu joka portaalla, sillä aina vaaditaan parempaa ja parempaa kokemuksen kasvaessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät todellakaan saa rahoitusta. Säätiöiden apurahahakemusten myöntöprosentit ovat noin 10% luokkaa. Palkkapaikkoja on vieläkin harvemmalle. Monet joutuvatkin lopulta keskeyttämään oman väikkäriprojektinsa rahoituksen puutteen vuoksi.
Alle 10%, lähempänä 5%
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisille irtoaa rahoja jos jonkinlaisiin tutkimuksiin ulkomaalaisten kynsisalonkien asiakaskohtaamisten rajapinnoista.
Katkera pikkumies siellä inisee. Söpöä.
Taisi osua ja upota :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No sehän riippuu ihan myös siitä, mitä opiskelet?
Pääaineeni on noitatiede, sivuaine sukupuolentutkimus.
Kaikkiin töihin on vaikea päästä.
Tohtoriohjelmaan pääseminen ei ole kovinkaan vaikeaa. Kirjaimellisesti melkeinpä kaikki muu sen jälkeen on hyvin vaikeaa. Noin 40% aloitetuista väitöskirjaprojekteista keskeytyy eri syistä johtuen eikä sen väikkärin valmiiksi saaminenkaan vielä tarkoita loppujen lopuksi oikein mitään.
Jos haluat tutkijaksi, kannattaa maisteriksi valmistumisen jälkeen hakeutua tutkijakouluun. Väitöskirjaa tehdään joko palkallisella tutkijakoulun paikalla tai apurahalla. Tällä hetkellä apurahojen saanti on vielä vaikeampaa kuin normaalisti johtuen korkeista työttömyysluvuista myös akateemisilla.
Jos haluaa alistua marxismin kulttuuriin ja alistua valehtevan opettajan punamustaan ideologiaan, niin silloin voi toki hakeutua koulutukseen.
No ei pääse kaikki halukkaat, ainakaan palkoille. Mutta tee hyvä gradu ja ohjaajaksi joku hyvä rahoituksenhankkija, niin helpottaa mahdollisuuksia.