Jaahas, huomenna taas siedettävä samassa huoneessa työskentelevää työkaveria

Olen niin kyllästynyt ainaisiin samoihin aiheisiin. Kuinka lapset on niin upeita, harrastavia ja fiksuja. Kuinka hän on niin tarkka rahasta ja mitään ylimäärästä ei osteta / mies kieltää kaiken turhan ostelun. Kuinka joka paikkaan kolottaa ja särkee. Kuinka hän on tiimin parhaita työntekijöitä osaamisellaan ja kertoo tarkasti ja puuduttavasti omista työasioistaan. Ja sitten taas ruoditaan oman perheen asiat, hänessä ei ole koskaan mitään vikaa vaan kaikissa muissa on. 

Ja kun minä yritän kertoa jotain pientä asiaa niin kiinnostus loppuu. Hän käytännössä vetäytyy sermin taakse ja vain hymähtelee tai ei sitäkään. Minua niin ärsyttää tämä samassa huoneessa työskentely, en jaksaisi enää sekuntiakaan. 

Kaiken lisäksi hän puhuu liian paljon muista työntekijöistä, lyöttäytyy aina juorukerhoihin mukaan ja kertoo suorastaan valheellisia asioita muista. Tästä olen myös päätellyt, että puhuu myös minun asioita muille ja varmaan väritettynä tai valheellisena.

Jos saisin pyytää, saisin vaan tehdä rauhassa töitä ja lähteä kotiin. Jonkinlainen normaali kunnioitus pitäisi olla ympärillä oleviin ihmisiin, mutta EI, kun hänen pitää tietää kaikki ja kertoo kaikesta ja mihinkään ei voi uskoa. Raskaista raskain ihminen ja minulla on mitta niin täysi. 

Anteeksi pitkä avautuminen, kyllä työelämässä joutuu vaan sietämään niin valtavasti asioita.