Lue keskustelun säännöt.
En ymmärrä mikesi tuo Tyrnävän tragedia jätä minua rauhaan. :(
16.11.2011 |
Miksi ihmeessä en vain voi unohtaa sitä niin kuin kaikkia muitakin kaameuksia joita lehdistä saa lukea? Saattaa hetken kauhistella, mutta seuraavan päivänä miettii jo muita asioita.
Tätä olen pyöritellyt mielessäni siitä lähtien kun se tapahtui. En voi ymmärtää tuota isää, jos oli niin katkera vaimolleen niin olisi olttanut sitten vaikka vain talon ja napannut lapset autoon ja ajellut johonkin. Miten tuo äiti selviää? Toivottavasti lapset eivät joutuneet kärsimään. Huomattiinko perheessä mitään outoa etukäteen: naapurit, tarhantädit, työkaverit... Niin paljon kysymyksiä, jotka eivät edes minulle kuulu. Mutta eivät vain jätä rauhaan.
Minulla on lähes samanikäiset lapset, olen yrittäjä ja asumme vanhassa talossa ja rakennamme toista. Miehelläni on ajoittain kovinkin kiireistä. En tiedä, tuleeko tuo tapaus liian lähelle omaa elämääni. Että mitä jos... Tosin en usko miehestäni mitään tuollaista. Mutta uskoiko Tyrnävän äiti?
Kommentit (40)
Samoin itse olen jäänyt tähän tapaukseen kiinni aivan poikkeuksellisesti. Lähes koko ajan tapaus pyörii mielessä, yritän etsiä kaiken tiedon aiheesta ja yritän keskustella asiasta, olen valvonut muutamana yönä jne, miettinyt mielessäni mahdollisia syitä tapahtuneelle jne. Tuttaviani ja työkavereitani ei tapaus hetkauta lainkaan. Olen miettinyt, mistä johtuu että juuri tähän tapaukseen olen jäänyt nyt jumiin ja ajattelin, että tähän on jotenkin nyt samaistunut aivan eri tavalla kuin aiempiin perhesurmiin ja tragedioihin. Itsellä myös lapset, taloremonttia, perheessä yrittäjä, on opiskelua, politiikkaa, sisustamista, samoja juttuja kuin ko. perheessä. Ja kun vielä pari kuukautta sitten luin lehdestä sen jutun heidän kodistaan ja olen nähnyt lapsen ja äidin kuvat. Nämä kaikki asiat on laittaneet ajattelemaan, voiko tällainen tapahtua missä vaan perheessä. Voisiko tällainen koskaan tapahtua meillä tai jollain tuttavalla. Mitä miehen päässä on liikkunut, miten menee se psykologinen kuvio -> uupumus, pettymys, lähestyvä ero, epätoivo, mustasukkaisuus?,kosto, kilahtaminen. Tästä asiasta pitäisi nyt virittää yhteiskunnallinen keskustelu, salailu ja peittely on väärä tapa toimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"tiedonhalu" tapauksen suhteen. Mutta kyse ei ole siitä, että tahtoisin penkoa tuntemattomien asioita ja mässäillä onnettomuudella vaan siitä että asioille tarvitsisi jonkin selityksen. Samalla kuitenkin tietää, ettei sellaista ole. Onnettomien sattumusten summa.
loogista kun olis, että jos ahdistaa niin en lue mitään tapaukseen liityvää. Tämä oli nimenomaan mieheni neuvo kun hänelle siitä juttelin. Jotenkin on vain pakko katsoa kaikki jutut..mietin itse samaa eli haluaako saada jonkin selityksen vaikka tietää, että ei sellaista ole olemassa. Lapset ovat menneet ja mikään selitys ei voi heidän julmaa kuolemaansa lievittää ..tehtyä ei saa tekemättömäksi ja selitystä tällaiselle pahuudelle on vaikea löytää.... Jokin piste näille ahdistaville ajatuksille pitäisi kuitenkin saada.
Itseäni ahdistaa tapauksen lisäksi tämä oma "tiedonhalu" tapauksen suhteen. Mutta kyse ei ole siitä, että tahtoisin penkoa tuntemattomien asioita ja mässäillä onnettomuudella vaan siitä että asioille tarvitsisi jonkin selityksen. Samalla kuitenkin tietää, ettei sellaista ole. Onnettomien sattumusten summa.
Järjellistä selitystä aika moni varmaan kaipaakin ja vastausta kysymykseen "miksi", koska tapaus on kaikessa karmeudessaan niin järjetön.
Tuttavapiirissäni on lapsensa menettäneitä ja usein keskusteluissa tulee esille, että hirvittävintä elämässä on menettää oma lapsi. Entä sitten, kun lapsen kuoleman aiheuttaa oma isä?
Nettikeskusteluissa ahdistaa myös äidin syyttely. Tuntuu, että kovin moni takertuu äidin poissaoloon ja kauhistelee, miten vastuutonta on lähteä pikkujouluihin (tässä tapauksessa oman yrityksen sellaisiin) kun kotona on pieniä lapsia. Tuntuu, että isän osuus vanhempana ja vastuullisena kasvattajana sivuutetaan täysin. Vai onko kyse jonkinlaisesta defenssistä: palstakirjoittelijat eivät pysty kohtaamaan isän teon karmeutta vaan etsivät "ulkopuolista" syyllistä, joka tässä tapauksessa valitettavasti on lasten äiti.
Pahoittelut mahdollisesta tekstin sekavuudesta!
Jotenkin itse koko ajan toivon, että uutisissa lukisikin kyseessä olleen esim. kosto perheelle ja isä olisikin syytön. Tai että palo olisi alkanut vahingossa. Jotain muuta, joka selittäisi tapauksen paremmin ymmärrettäväksi.
Pienten lasten kohtalo on kyllä ihan hirveä, ihan rinnasta puristaa kun ajattelee että jos ovatkin heränneet paloon... Huutaneet ehkä isää, äitiä. ap.
niin sanotaan, että hirveintä on menettää oma lapsi. Juuri tämä on jotenkin niin päätä pyörryttävä tunne kun miettii, että menettää kaikki lapsensa ja mitä julmimmalla tavalla ja tämän tekee oma aviopuoliso ja pienokaisten isä tarkoituksenaan satuttaa.. Se on vaan kaikessa karuudessaan niin hirveä ajatus, että henki tosiaan salpautuu. Toivoisn olevani erilainen ihminen, sillä työkavereita tämä ei tunnu hirveästi koskettavan. Mikä minussa on erilaista, koska tunnen niin suurta sietämätöntä tuskaa lasten ja äidin puolesta. Haluasin mennä kotiin ja unohtaa koko asian ja nauttia omasta perheestäni..mutta en voi tämä asia vaan on mielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotenkin itse koko ajan toivon, että uutisissa lukisikin kyseessä olleen esim. kosto perheelle ja isä olisikin syytön. Tai että palo olisi alkanut vahingossa. Jotain muuta, joka selittäisi tapauksen paremmin ymmärrettäväksi. Pienten lasten kohtalo on kyllä ihan hirveä, ihan rinnasta puristaa kun ajattelee että jos ovatkin heränneet paloon... Huutaneet ehkä isää, äitiä. ap.
minullekkaan rauhaa..että ovat huutaneet isää tai äitä avuksi...en saa sitä mielestä kun tänään luin jostain viestistä tällaista. Ei kukaan voi olla noin julma...miten tämän voi järjellä käsittää.
Siltä se tosiaan tuntuu.. niin kuin olis yöllä nähnyt painajaisen, mutta tässätapauksessa se vaan on totta.
Pelottaa.. tuntuu kamalalta, ettei ihmisestä voi nähdä päällepäin millainen hulluus siellä sisällä voi kyteä.. Haluaisin ehdottomasti nähdä esim. televisiossa tämän oikeudenkäynnin ja sen isän kommentteja.
Jos siten voisi jotenkin käsittää.. näkisi esim. että se ihminen on aivan sekaisin tai pihalla tästä maailmasta.
Nyt vaan tietää et se ukko elää tuolla jossain.
Ja se äiti.. voi äiti parkaa.. :`( Sympatiat on niin häänen puolellaan.. Tuntuu kammottavalta.
Mikään uutinen ei ole minuakaan ikinä näin kosketanut, mutta lähes samanikäinen lapsi kuin perheen pienempi on meilläkin.. ja mietn vaan että oliko nukkunutkin vielä pinnasängyssä.. ja sitä kauheaa hätää kun talo palaa ja isää ja äitiä ei näy missään. En vaan saa päästäni pois sitä kuvaa pienestä pojasta seisomassa vaippasillaan pinnasängyssä ja itkemässä katkerasti kun huone täytyy savusta ja liekeistä. :(((
En jaksa kirjottaa enempää.. sydän itkee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on jotenkin alakuloinen olo ja ei paljon muut uutiset hetkauta. Yritin availla muita aloituksia, mutta tuntuvat niin turhanpäiväisiltä jutustelulta. Jos asuisin lähempänä Tyrnävää voisin mennä katsomaan muistotilaisuutta ..kynttilät olen pienille kotona sytyttänyt useana iltana. Tuntuu niin pahalta ihan kuin olisin tuntenut ne pienet...miksi näin julmasti piti heille käydä ..olisi ollut niin paljon muitakin tapoja selvittää ongelmat..miksi turvautua väkivaltaan ja viattomien elämän uhraukseen..ei varmaan koskaan saada tähän kunnon vastausta..pelottavaa se on kuitenkin ajatella, että ns.normaalista ihmisestä voi tulla hirviö ja peto ..mihin hävisivät ihmisessä luontaisesti olevat suojeluvaistot jälkeläisiään kohtaan..tekeekö edes eläimet mitään näin julmaa lapsilleen. En muista, että koskaan olisi eteen tullut perhetragediaa, jossa olisi käytetty näin julmaa ja epäinhimillistä koston tapaa ja vielä molemmat aviopuolisot on nyt hengissä vain nuo pienet täysin sivulliset on polttomurhattu ja uhrattu koston enkeleiksi..uskomatonta..siksi kai on niin hirveän vaikea unohtaa...äiti parka.
Siltä se tosiaan tuntuu.. niin kuin olis yöllä nähnyt painajaisen, mutta tässätapauksessa se vaan on totta. Pelottaa.. tuntuu kamalalta, ettei ihmisestä voi nähdä päällepäin millainen hulluus siellä sisällä voi kyteä.. Haluaisin ehdottomasti nähdä esim. televisiossa tämän oikeudenkäynnin ja sen isän kommentteja. Jos siten voisi jotenkin käsittää.. näkisi esim. että se ihminen on aivan sekaisin tai pihalla tästä maailmasta. Nyt vaan tietää et se ukko elää tuolla jossain. Ja se äiti.. voi äiti parkaa.. :`( Sympatiat on niin häänen puolellaan.. Tuntuu kammottavalta. Mikään uutinen ei ole minuakaan ikinä näin kosketanut, mutta lähes samanikäinen lapsi kuin perheen pienempi on meilläkin.. ja mietn vaan että oliko nukkunutkin vielä pinnasängyssä.. ja sitä kauheaa hätää kun talo palaa ja isää ja äitiä ei näy missään. En vaan saa päästäni pois sitä kuvaa pienestä pojasta seisomassa vaippasillaan pinnasängyssä ja itkemässä katkerasti kun huone täytyy savusta ja liekeistä. :((( En jaksa kirjottaa enempää.. sydän itkee.
olla itkemättä kun viestisi luin. Sinä uskalsit sanoa sen ääneen tässä..tuon hirveän näyn kun pikkuiset tuntevan savun ja liekit. Sama painajaismainen näky on minun päässäni ja se ei jätä minua rauhaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen masentunut, tämä vuodenaika ahdistaa ja sitten tuollainen. Joskus kun en yöllä saa unta, tuo tulee heti mieleen. Ja päivällä useasti. Voi miksi, miksi?
Ihan tosissaan miten tässä kävi....riitapukarit ovat elossa ja viattomat lapsukaiset... sivulliset on tapettu. Tämä on ihan oikeasti painajainen...tämmöistä ei voi oikeasti tapahtua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja äidiltä meni myös valokuvat ja mahdolliset videot lapsista... mitään ei jäänyt
Olen kuullut että isä on lestasukua, joten se selittää osaltaan sen miksi lestat syyttelevät täällä äitiä. Näin se vain menee lestayhteisöissä, eihän siellä pedofiliaakaan ilmoiteta !
ketjuja, mutta ei vaan kiinnosta vaikka kuinka yrittäsi. Laitan sunnuntaina kynttilät kummallekin pienelle ja olen mielessä mukana muistotilaisuudessa. Tilaisuus on varmaan hirvittävän raskas kaikille..voimia äidille ja sukulaisille. En kyllä pahimalle vihamiehellenikään tämmöistä kohtaloa soisi.n On vaan vieläkin niin surullinen olo lasten puolesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juurihan eräässä toisessa ketjussa kerrottiin, että kuolinilmoituksessa oli vain isä ja veli. Vai onko lie sitten niin, että isän suku on hajonnut ja vain yksi veli pysynyt mukana kuvioissa.
Tiedä näistä. Joka toinen väittää toista ja joka toinen toista.
Tyrnävällä tiedetään mutta ei kerrota. Onhan sekin tietysti jännää kun pienellä paikkakunnalla ollaan hetki kaiken keskiössä j ayhteisöllisesti on isoja asioita joita ei muille tarvitse kertoa. Siis tarkoitan jännää niiden hullujen näkökulmasta, jotka puhuvat mitä sylki suuhun tuo ja lähinnä vain uteliaisuudesta täällä roikkuvat. Ne paikkakuntalaiset jotka ovat ihan tunteneet perheen, heille se on järkyttävää mutta eipä heitä täällä roikukaan kommentoimassa.
Juurihan eräässä toisessa ketjussa kerrottiin, että kuolinilmoituksessa oli vain isä ja veli. Vai onko lie sitten niin, että isän suku on hajonnut ja vain yksi veli pysynyt mukana kuvioissa.
Tiedä näistä. Joka toinen väittää toista ja joka toinen toista.
Tyrnävällä tiedetään mutta ei kerrota. Onhan sekin tietysti jännää kun pienellä paikkakunnalla ollaan hetki kaiken keskiössä j ayhteisöllisesti on isoja asioita joita ei muille tarvitse kertoa. Siis tarkoitan jännää niiden hullujen näkökulmasta, jotka puhuvat mitä sylki suuhun tuo ja lähinnä vain uteliaisuudesta täällä roikkuvat. Ne paikkakuntalaiset jotka ovat ihan tunteneet perheen, heille se on järkyttävää mutta eipä heitä täällä roikukaan kommentoimassa.
Isän veli vai lasten veli? Missä luki? Onko se isä saanut veljensä puolelleen tuossa :(
Epäsopuisaan liitton päätyneet jäivät henkiin.
Joskus tuntuu, että lapset kärsivät vanhempien riidoista todellakin enemmän kuin aikuiset itse. Tämä kuitenkin unohdetaan, kun on oma kriisi päällä. Ko. pariskunnan väitetään jopa sanomalehdessä olleen eron partaalla, joten varmaankin siinä on perää joten uskallan sanoa, että lapset ovat varmasti olleet hankalassa asemassa.
Mutta mitä nyt. Lapsia ei ole. On vain vanhemmat. Ei ole eroakaan enää, se tuli jo. Ei ole kotia, vain rauniot kammottavana muistona siitä mitä lapsille tapahtui.
Eikö tämä tapaus saa teitä miettimään, miten vanhempien ratkaisemattomat riidat voivat olla kohtalokkaita yleensäkin, ei tietysti samalla tavalla kuin tässä tapauksessa, mutta lasten kannalta? Ja tämä jatkokommentointini EI ole Tyrnävä tapaukseen suoraan liittyvä vaan yleistä, tosin ko. tapaus on näitä saanut ankarasti miettimään.
On tutkittu, että eroperheiden lapset kärsivät itsekin suhteiden irrallisuudesta ja katkeamisista useammin kuin normiavioliittoperheen lapset. On toki erottava, jos on sovittamaton ristiriita. Mutta MIKSI lapsia tehdään niin kevyin perustein? Heti suhteen alkuun heitä ei kannata tietenkään alkaa tekemään, silloin ollaan huumassa ja rakkaus täyttää suhteen. Jos tähän tulee lapsia, suhde on kovilla. Ei olekaan kahta vaan kolme ja enemmän.
Sitten aletaan kaivata muuta, arki painaa eikä osata olla. Hyvin usein erot johtuvat juuri siitä, että lapsia tehdään liian varhain.
Toinen tapa sitten on tehdä lapsia harkinnan jälkeen MUTTA kun suhde on jo väljähtynyt. Halutaan jotain muuta ajateltavaa ja luonnollinen tarve saada lapsi kasvaa niin suureksi, että ankeaa suhdetta ei jakseta edes miettiä. Ja taas päädytään eroon.
Kyllä täytyy sanoa, että lasten hankkimiselle ei parasta aikaa ole, mutta jos ihmiset nyt kuitenkin ensin tarkkailisivat suhteen tilaa. Ja sitten kun lapsia on, tarkkailisivat VIELÄ enemmän. Tekisivät kaikkensa, että liitto toimii. Kyllä keinoja on. Ei se useinkaan vaihtamalla parane, tosin monesti mutta ei silti niin usein että jokainen ero ja lasten kärsimys olisi perusteltu hinta.
Itsekkyys leimaa nykyihmistä ja tulevaisuudessa vielä enemmän. Kaikki viittaa siihen. Tuntuukin, että lasten hankinnan jälkeen kaikki erotapaukset pitäisi puida jossain tuomioistuimessa ainakin siten, että lapsille turvataan terapeutti ja jatkosuunnitelma siitä miten lapsen etua tullaan pariskunnan taholta ajattelemaan.
Jos määrätään, että lapsen edusta on huolehdittava, päädyttäisiin eroonkin hienovaraisemmin ja harkitummin vielä mitä nyt.
Olen ateisti mutta ensimmäisen kerran tulee tunne, että haluaisin mennä kirkkoon hiljentymään lasten puolesta. Järkyttävä tapaus pyörii mielessäni koko ajan.
Juurihan eräässä toisessa ketjussa kerrottiin, että kuolinilmoituksessa oli vain isä ja veli. Vai onko lie sitten niin, että isän suku on hajonnut ja vain yksi veli pysynyt mukana kuvioissa. Tiedä näistä. Joka toinen väittää toista ja joka toinen toista. Tyrnävällä tiedetään mutta ei kerrota. Onhan sekin tietysti jännää kun pienellä paikkakunnalla ollaan hetki kaiken keskiössä j ayhteisöllisesti on isoja asioita joita ei muille tarvitse kertoa. Siis tarkoitan jännää niiden hullujen näkökulmasta, jotka puhuvat mitä sylki suuhun tuo ja lähinnä vain uteliaisuudesta täällä roikkuvat. Ne paikkakuntalaiset jotka ovat ihan tunteneet perheen, heille se on järkyttävää mutta eipä heitä täällä roikukaan kommentoimassa.
täällä ei todellakaan mässäillä asialla ja oll uteliaita. Tämä on tarkoitettu niille, jotka haluavat asialliseti keskustella tapaukseta..miettiä syitä ja hakea selityksiä ihmisen järjettömälle käytökselle. Tämä siksi, KOSKA JOITAIN IHMISIÄ TÄMÄ TAPAUS IHAN AIDOSTI AHDISTAA ja siksi on tarve purkaa tuntojaan.
Siinä oli muistaankseni isä ja veli.
Korjatkaa jos meni väärin. Ikävä kyllä ilmoitus poistettiin täältä.
Kuka sen täällä voi todistaa. Kuolinilmoituksessa ei ollut suurta sukua isän puolelta.
"tiedonhalu" tapauksen suhteen. Mutta kyse ei ole siitä, että tahtoisin penkoa tuntemattomien asioita ja mässäillä onnettomuudella vaan siitä että asioille tarvitsisi jonkin selityksen. Samalla kuitenkin tietää, ettei sellaista ole. Onnettomien sattumusten summa.