yllätys raskaus
meillä on nyt meidän mielestä hirveän kaoottinen tilanne, huomasin yllättäen olevani raskaana. Ei siinä vielä mitään, mutta meillä ei ole mitään mahdollisuutta pitää sitä pientä (ennestään kolme lasta joista nuorin vasta 6kk, joka oli jo sekin kierukkaraskaus). Olen aina ollut raskauden keskeytystä vastaan, mutta nyt ei ole muuta vaihtoehtoa. Nyt täytyy ajatella järjellä. Onko muita jotka ovat olleet samasssa tilanteessa? Samalla aion myös pyytää sterilisaation, että näin ei enään pääsisi käymään! Kiitos kaikille jotka viitsivät vastata!
Kommentit (11)
nuorin 10kk,keskeytystäkin mietittiin,mutta päädyttiin että jos tulee saa tulla ja nyt oon aika innoissani!!!!
Meillä neljä lasta ennestään, pienin oli vuoden vanha kun viides lapsi ilmoitteli tulostaan, menin aivan paniikkiin ja halusin vauvan pois. Mietin tosissani aborttia, tuntui että elämä romahtaa siihen... Mutta en mä pystynytkään " tappaa" omaa lastani, ja päätin että kyllähän mä selviän AIVAN VARMASTI!!! Ja aloin jo iloita seuraavasta lapsesta, mietin nimiä valmiiksi ym.
Ja sitten eräs lauantai aamu, huomasin vuotavani verta, ensin tiputteli ja sitten valtavat poltot ja " vauva" syntyi kesken pois (viikkoja 9). Olin valtavan pettynyt ja surullinen... Olisin kuitenkin halunnut pitää vauvan...
En mä osaa sinua kuitenkaan neuvoa, jokainen tietää itse mitä haluaa... täytyy vain kuunnella sydäntä, eikä tehdä hätäisiä johtopäätöksiä... Voimia sinulle...
Ymmärrän sinua täysin.Meillä on kolme lasta pienillä ikäeroilla ja kuopus oli kierukkavauva (nyt 8kk).Jos nyt olisin raskaana niin ehdottomasti tekisin abortin.Tärkeintä on OMA jaksaminen,ehdottomasti.Neljä lasta on kuitenkin jo ihan eri asia kuin vaikka kaksi.En tietenkään kannusta tekemään aborttia,mutta mielestäni se on ihan hyväksyttävä vaihtoehto.Voimia vaikeaan päätökseen!
ruveta puhumaan jollekulle, joka on tuossa tilanteessa, ' lapsen tappamisesta' !!
ymmärrän, että olette kovilla, onhan 6 kk fyysisestikin tosi lyhyt aika toipua synnytyksestä. En osaa sanoa, mitä itse tekisin. Tsemppiä halusin toivottaa kuitenkin!
Ana
kiitos kaille jotka ovat vastanneet, suurin syy ratkaisuuni on se että en fyysisesti jaksa olla 4 lapsen kanssa, kun jo nyt olen välillä kovilla. Mies on työnsä puolesta paljon poissa ja päävastuu lastenhoidosta on mulla. Ja meillä on pitkät välimatkat isovanhempiin eli heiltäkään ei aina tarvittaessa voi pyytää hoitoapua. Ja kyllä toi talouskin on jo nyt kovilla, haluan kuitenkin suoda lapsilleni mahdollisuudet harrastaa yms. Ja nyt me vielä siihen pystymme. rakkautta kyllä varmaan riittäisi, mutta se ei aina pelkästään riitä, valitettavasti! Tämä on meille ainut ratkaisu, ei mahda mitään!
samanlaisesta tilanteesta. Perheessämme oli silloin 6v ja 10kk:n ikäiset kaksoset, kun tulin raskaaksi ehkäisystä huolimatta. Olin (yhdessä mieheni kanssa)itsekäs ja ajattelin omaa jaksamistani. Päädyimme aborttiin.Mutta päätös ei ollut helppo, elämäni vaikein ja surullisin.
älä tapa pientä lastasi. Olen varma että jaksat! Mieti vielä!
Jaksamisia sinulle!
En tiedä ymmärsinkö väärin, mutta luulen että tarkoitit että et haluaisi tehdä lasta, sillä et jaksaisi niin monen lapsen kanssa.
Et myöskään ollut innokas tekemään aborttia.
Olisiko sinun mahdotonta ajatella, että synnyttäisit lapsen ja jos sinusta tuntuu vielä silloinkin että et jaksa kaikkien lapsiesi kanssa, niin antaisit hänet adoptoitavaksi?
(Suomessa on paljon aviopareja, joilla ei ole lapsia, he ovat käyneet adoptioneuvonnan ja toivovat että voisivat adoptioda oman lapsen. Rakkautta ja huolenpitoa heillä riittää. Ja Suomessa on aika tiukka seula sen suhteen ketkä voivat adoptoida, sillä lapsia on hyvin, hyvin vähän.)
Mutta tee rauhassa ratkaisu joka on sinulle ja perheellesi paras!
3 alle kouluikäistä lasta, joista nuorin vasta 5 kk, takana aika lailla sairasteluja (minä itse, ei onneksi kovin vakavaa), edessä muutto uudelle paikkakunnalle, uudet työpaikat jne, ja tajusin eilen olevani raskaana! Itkuhan siinä pääsi. Sain samantien ajan lääkärille, joka onneksi suhtautui ymmärtäväisesti kun kerroin että haluan abortin. Jopa hiukan huumorilla, sanoi että taidan olla niitä naisia jotka tulee raskaaksi pelkästä katseesta, enkä todellakaan ole ainut.
Tärkeintä on tässä vaiheessa ajatella itseään ja perhettään, kuinka paljon jaksaa jne. Olen aina ajatellut että itse en aborttia tekisi, mutta tällä hetkellä se tuntuu olevan ainoa vaihtoehto, ja jo pelkkä ajatus tuntuu huojentavalta. En todellakaan jaksaisi enää yhtään lasta, kolme riittää. Tämä ei varmasti tule olemaan sellainen asia mistä avoimesti puhutaan, olemme päättäneet pitää sen meidän kahden välisenä salaisuutena, koska aihe on kipeä ja arka. Lisäksi tunnen itseni teini-ikäiseksi tyhmeliiniksi ja hävettää että näin on päässyt käymään.
Toivon edelleen toimenpidettä odotellessani, että särkylääkkeet ja nukutuslääkkeet olisivat aiheuttaneet alkion vaurioitumisen, ja raskaus menisi itsestään kesken... Eniten itkettää ajatus, että joku pieni vauva olisi halunnut syntyä meille.
Ja niille, jotka ehdottavat adoptiota, se ei ole vaihtoehto abortille. Ei todellakaan. En ikinä pystyisi antamaan pois lasta, jota olen kantanut 9 kk ja joka on sitä kautta jo tullut rakkaaksi, tiedän että tulisin varmasti rakastamaan tätä neljättäkin. Mutta en tunne itseäni äitihahmoksi, hyvä että jaksan näiden kolmen kanssa, vaikka minulla onkin mies, joka hoitaa kodin ja lapset siinä missä minäkin. Tiedän vain, että en jaksa enää yhtään enempää.
Sinulle AP toivon voimia kuunnella itseäsi ja tehdä päätöksesi, puoleen tai toiseen.
Hei Mymmeli,
olet todella vaikeassa tilanteessa ja ehkä jo tehnytkin abortin. Itse jouduin tekemään keskeytyksen lääketieteellisistä syistä, pieni poikamme ei olisi kauan jaksanut tässä maailmassa. Raskas päätös oman lapsen elämän lopettamisesta on asia jonka kanssa on elettävä koko elämä. Suru lapsen menetyksestä seuraa ainakin toistaiseksi mukana kaikessa mitä teen.
Mieti siis tarkoin asiaa ja muista aina että päätös on teidän perheenne eikä kenenkään muun.
Voimia!
Mutta olisiko pienikin mahdollisuus pitää tämä neljäs lapsi? Synnytyksen jälkeenhän sterilisaation voisi tehdä samantien.
Voin vaikuttaa tahdittomalta, mutta minun on vaikea löytää syytä aborttiin. Vai onko oman terveytesi kannalta välttämätöntä keskeyttää raskaus?
Raha-asiat järjestyvät, saahan lapsilisän neljännestäkin, vaatteet kiertävät vanhemmilta lapsilta,ikäeroksi pienimmän kanssa tulisi yli vuosi...
Jos rakkautta riittää tälle neljännelle, kaikki on hyvin...
Ja Suomessahan löytyy paljon halukkaita vanhempia adoptoimaan vauvan, jos ette voi häntä pitää.