Kuinka monella on pelko soittaa tavallisia puheluita?!
Olen törmännyt nyt tähän eri arkitilanteissa että ihmiset ovat ihan nihkeitä tai vaikeina jos pitäisi tavallisella puhelulla joku asia hoitaa. Vaikuttaa että suoraan soitto jännittää tai jopa ahdistaa, tai ollaan pettyneitä siitä.
Suosin puheluita monessa arkijutussa kun nopein tapa minusta hoitaa asioita tai jos joku asia vaatii neuvottelua: työ, vapaa-ajan menot, tapaamisten sopimiset. Parin minuutin puhelulla saa enemmän sovittua vrt.saman asian venkslaus tekstarilla.
Erityisesti parikymppisten kanssa tuntuu että heitä ahdistaa ihan soittaa jollekin suoraan. Kaikki halutaan hoitaa tekstaamisella.
En ymmärrä? Toisaalta tiedostan että olen yhtä outo joillekin koska minä olen se soittelija.
Terveisin vuonna 1983 syntynyt ihmettelijä
Kommentit (33)
Olen sinua vanhempi ja kyllä ahdistaa mm. Nämä asiat: jotkut vastaa vaikka ei ole aikaa ja siteen v-t-u-levat soittajalle. Joskus ei saa selvää puheesta tai minua kuullaan väärin/huonosti. Pelkään että häiritsen huonolla hetkellä. Jos ei vastaa saa kokoajan miettiä koska soittaa takaisin kun näkee että soitin. En muutenkaan tykkää puhua julkisilla paikoilla ja loppujen lopuksi souttorumba voi kestää kun kumpikaan ei vastaa tai sanoo että soita myöhemmin. Jos on sovittu jotain ei voi olla varma muistaako tai kuuliko oikein. Pitää soittaa uudestaan ja sama ralli alkaa.
Viestin voi lähettää ja lukea milloin vain ja siihen voi palata Jos haluaa tarkistaa mistä oli kyse. Ei häiritse ketään mitenkään ja väärinymmärryksiä ei tapahdu.
Niin ja se puhelu on usein sellaista jaarittelua kun tuntuu tylyltä lopettaa äkkiä. Hei, sopiiko 10? Sopii, Hei, Hei?
Melko outoa.
Minä hoidan mielelläni ns virallisia asioita aina puhelimitse enkä tykkää käyttää mitään chättejä tai yhteydenottolomakkeita. Haluan, että saan asian hoidettua ja selvitettyä juuri sillä hetkellä kun se on itselleni ajankohtainen.
Sitävastoin en tykkää yhtään soitella kavereille puhelimitse, en jaksa jaaritella ja juoruilla tai harrastaa small talkia puhelimessa. Mieluummin tapaan kaavotusten ja sovin tapaamisajan ja -paikan viestillä.
Vierailija kirjoitti:
Niin ja se puhelu on usein sellaista jaarittelua kun tuntuu tylyltä lopettaa äkkiä. Hei, sopiiko 10? Sopii, Hei, Hei?
Melko outoa.
Miksi olisi tylyä lopettaa äkkiä? Sanoo vaan selkeästi että pikainen puhelu.
-ap
Inhoan soittaa, jos joku puheluun liittymätön on paikalla kuuntelemassa. Muuten ei haittaa.
En varsinaisesti pelkää, mutta se on epämukavaa. Pelkkä puhe jättää vähemmän muistijälkiä kuin kasvottain puhuminen tai tekstiviesti, johon voi palata myöhemmin. Mietin myös paljon puhuessani. Tekstaillessa on aikaa miettiä vastauksia ja jäsentää sanoja.
Mieluiten tekstaan tai soitan videopuhelun.
Vierailija kirjoitti:
Niin ja se puhelu on usein sellaista jaarittelua kun tuntuu tylyltä lopettaa äkkiä. Hei, sopiiko 10? Sopii, Hei, Hei?
Melko outoa.
- Hei, sopiiko 10?
- Sopii.
- Kiva juttu, nähdään silloin. Hei hei!
- Hei hei
Ei kukaan voi olla ilmaisultaan noin suppea, ettei keksi mitään muuta sanottavaa kuin hei hei.
Vierailija kirjoitti:
Minä hoidan mielelläni ns virallisia asioita aina puhelimitse enkä tykkää käyttää mitään chättejä tai yhteydenottolomakkeita. Haluan, että saan asian hoidettua ja selvitettyä juuri sillä hetkellä kun se on itselleni ajankohtainen.
Sitävastoin en tykkää yhtään soitella kavereille puhelimitse, en jaksa jaaritella ja juoruilla tai harrastaa small talkia puhelimessa. Mieluummin tapaan kaavotusten ja sovin tapaamisajan ja -paikan viestillä.
En itsekään kuulumisia jaarittele puheluissa, sovin tapaamisia kyllä. Minusta kuulemisten vaihto on tapaamisia kasvokkain. Joskus videopuheluita jos asuu eri paikkakunnilla.
Olen itse elänyt sillon lapsuutta ja nuoruuttaan kun ihmiset oikeasti tapasi toisiaan eikä kaikki vaan hiljaa tekstanneet koko ajan.
Ei voi soittaa kun bisnes tyypit ottaa heti myynti asenteen . Ei voi edes KYSYÄ mitään mistään kun he jo työntää tuotteensa . Ne ulkomaataustaiset jotka ei oikein osaa käsittää suomea luulevat että kun asiakas KYSYY MIKÄ TOI ON se tarkoittaa että hän ostaa sen . Eikä tarkoita. Asiakas haluaa tietää mikä se tuote on . Kirjaimellisesti kun ottaa kaiken pääsee ruskeilla niityille ja sateenkaaren päässä on kaatopaikka . Totuus.
Ota kuva pillustasi tai mulkustasi ja lähetä se nettiin eikun lääkärille. Kyllä sen heti näkee mikä tauti se on . Etänä.
Hakkerit siellä hakkeroi kun soitat johonkin . Köyhiltä pois ottaminen ei kuulu minkään uskonnon opetukseen paitsi synag ogalla toki on lauseet käännetty väärinpäin. Että varasta köyhiltä .
Muista antaa alkuja tarkoittaa muista jakaa köyhille tukia.
Vierailija kirjoitti:
Muista antaa alkuja tarkoittaa muista jakaa köyhille tukia.
Almuja . Köyhille tukirahaa.
Minulla on ollut hyvin nuoresta asti telefobia. Lykkään mielelläni soittoja, samoin pidän yleensä puhelinta äänettömällä koska soittoääni aiheuttaa jonkinlaista säikähdystä. Minua ei häiritse puhua puhelimessa julkisilla paikoilla, mutta jos kuulen jossain jollain ihmisellä olevan soittoäänenä vanhan lankapuhelimen pirinän, ahdistun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ja se puhelu on usein sellaista jaarittelua kun tuntuu tylyltä lopettaa äkkiä. Hei, sopiiko 10? Sopii, Hei, Hei?
Melko outoa.
- Hei, sopiiko 10?
- Sopii.
- Kiva juttu, nähdään silloin. Hei hei!
- Hei hei
Ei kukaan voi olla ilmaisultaan noin suppea, ettei keksi mitään muuta sanottavaa kuin hei hei.
Keksin kyllä mutta paljon helpompaa vaan laittaa viestiä. Jos tuohon puheluun ei vaikka vastata niin sen viestin joutuu laittaa joka tapauksessa jos ei halua olla saatavilla koko päivää.
Itse sain Diapam -reseptin ihan vain puhelinjännitystä varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä hoidan mielelläni ns virallisia asioita aina puhelimitse enkä tykkää käyttää mitään chättejä tai yhteydenottolomakkeita. Haluan, että saan asian hoidettua ja selvitettyä juuri sillä hetkellä kun se on itselleni ajankohtainen.
Sitävastoin en tykkää yhtään soitella kavereille puhelimitse, en jaksa jaaritella ja juoruilla tai harrastaa small talkia puhelimessa. Mieluummin tapaan kaavotusten ja sovin tapaamisajan ja -paikan viestillä.
En itsekään kuulumisia jaarittele puheluissa, sovin tapaamisia kyllä. Minusta kuulemisten vaihto on tapaamisia kasvokkain. Joskus videopuheluita jos asuu eri paikkakunnilla.
Olen itse elänyt sillon lapsuutta ja nuoruuttaan kun ihmiset oikeasti tapasi toisiaan eikä kaikki vaan hiljaa tekstanneet koko ajan.
Lapsenlapsi murkkuikäinen nuorukainen kertoi nähneensä vanhan kaverinsa jossain odotushuoneessa.
Vierekkäin olivat istuneet eivätkä olleet toisiaan tuntevinaan silti olivat keskenään viestitelleet kuulumisiaan.
Ajattelin, että varsinainen ajankuva tuo
No tuttujen kanssa suosin puheluita, koska vihaan kirjottelemista. Virallisia puheluita taas kammoan suunnilleen fobiaan asti, sellaset hoidan mielummin viesteillä - kiitos Maisa-järjestelmän, sain tänäänkin yhden terveysjutun hoidettua ilman puhelua.
Asioiden hoito puhelimitse on joillekin hankalaa kun ei osata puhua sitä asiaa. On totuttu tekstailemaan ja siksi selvästi asioiden hoito puhumalla on kadonnut tai jäänyt kokonaan kehittymättä. Työ jossa joutuu asioita hoitamaan puhelimella jotta saa nopeasti vastaukset opettaa puhumaan selkeästi. Kaikkea ei voi jättää sähköpostin varaan, se on hidasta. Sama koskee tekstiviestejä. Miten puheluita pelkäävä hoitaa työasiat jossa pitää osata soittaa ja vastata puhelimeen?
En nyt varsinaisesti pelkää, mutta jos asian suinkin voi hoitaa jotenkin muuten kuin puhelulla, teen niin. Tekstiviestillä, whatsappilla, sähköpostilla, netissä. En yhtään tykkää puhua puhelimessa ja soitan kenellekään aniharvoin. Ja joskus asian hoitaminen venyy, kun olisi "pakko" soittaa, enkä millään viitsisi.
Ja olen 66-vuotias. Työelämässä toki oli pakko soitella paljonkin, niin nyt en millään enää jaksaisi.