Ei kai terapiassa oleva saa kertoa mitä terapeutti on sanonut? Luottamuksellinen suhde?

Hei uuvatti, se vaitiolovelvollisuus ei koske potilasta.

Terapeutti ei saa kertoa terapoitavan juttuja ympäriinsä.

kyseessä olevan molemminpuolinen luottamuksellinen suhde.



t:ap

Minulle oma terapeuttini kyllä painotti

kyseessä olevan molemminpuolinen luottamuksellinen suhde.

t:ap

Älä kerro Jussille, niin ongelmaa ei ole.

kyseessä olevan molemminpuolinen luottamuksellinen suhde.

t:ap

Ei terapiasuhde ole mikään tasapuolinen suhde. Eihän terapeutti kerro juuri mitään itsestään, mitä luottamuksellista potilas edes voisi levitellä?

Ei oikea terapeutti paljasta siellä itsestään mitään arkaluontoista. Saa aivan vapaasti kertoa kenellä käy terapiassa, paljonko maksaa, mitä siellä on puhuttu yms yms . Toisilla on tarve puhua siitä, toisilla ei. Molemminpuolinen luottamussuhde toki on, mutta se tarkoittaa sitä että terapeutti ei kyseenalaista asiakkaan kertomaa vaan luottaa hänen kokemukseensa. Terapeutilla taas on ehdoton vaitiolovelvollisuus, toki hän omassa työnohjauksessaan kysyy neuvoa ja purkaa terapoitaviensa asioita.

mäkin olen usein kertonut vuosien varrella ystävilleni + kirjoittanut blogiiini millätavoin terapeutti on mua ohjaillut.



Musta se on erinomainen idea kertoa, siten pysyy ajantasalla onko terapeutti oikessa. Koska jos se puhuisikin todella vääriä asioita ja itse olisikin jotenkin nii huonos tolas ettei sitä tajuaisi... seuraukset oisivat ehk vakavia.



Ja no. Vaitiolovelvollisuus kuuluu vain terapeutille. Luottamussuhteella terapeutit tarkoittavat yleensä sitä, että hän ei kerro asiooita eteenpäin eikä vastaa kysyville sua koskeviin kysymyksiin (esim mun terapeuttini ei vastaa vanhempieni ohjauskäyntei ohjaavalle kysymyksiin). Tätä vastaan terapeutti sitten LUOTTAA että hänelle todella kerrotaan asioita eikä esim valehdella. Sekin on molemminpuolista luottamusta. Minä voin luottaa ttei hän kerro asioistani edes vanhemmilleni, hän voi luottaa etten valehtele.

kyseessä olevan molemminpuolinen luottamuksellinen suhde.

t:ap

Eihän se terapeutti sulle kerro mitään luottamuksellista. Siis jos verrataan että asiakas kertoo terapeutilleen että häntä on käytetty seksuaalisesti hyväksi kun hän oli 4-vuotias, ja näkee siitä vielä painajaisia ja terapeutti kertoo että ala pitämään unipäiväkirjaa ja lue se ja se kirja, niin kumman asian paljastaminen julkisesti on pahempi?

Sorry ap, mutta olet nyt käsittänyt tuon asian väärin.

Siis kaikilla lääkäreilläkin on vaitiolovelvollisuus, mutta potilaalla ei. Kyllähän sinä nyt saat diagnoosit ja muut kertoa jos siltä tuntuu, mutta lääkäri ei saa kertoa mitään.

Jos sun terapeutti on sanonut että et saa kertoa eteenpäin mitään mitä hän on sanonut niin suosittelen vaihtamaan terapeuttia. Kuulostaa aika puoskarilta.

Puoskari se on, jos pelkää, että paljastat hänen sanomisiaan ja elämänohjeitaan eteenpäin.

mutta pitkään terapiassa olleena sanoisin, että terapiaprosessi kannattaa kyllä pitää omana tietona. Enemmän kannattaa miettiä sessioiden välissä mitä niissä on puhuttu ja työstää itsekseen niitä asioita kuin avautua ja tilittää muille. Jos joku läheinen silloin aikoinaan kysyi minulta terapiassa saatoin vastata jotain yleistä, mutta yleensä sanoin vain, että en halua puhua aiheesta. Miehelleni kerroin enemmän asioita.

niin terapeutti ei ollut käskenyt lopettaa koulua. vaan miettimään onko koulun jatkaminen oma halu vai halu tehdä muiden odotusten mukaisesti.

Olen kertonut mitä puhun terapiassa. Ja kerron vaikka sinä siinä muuta sanoisit.



Ei se ole este sille että työstän ajatuksiani, outo heitto.

kyseessä olevan molemminpuolinen luottamuksellinen suhde. t:ap

eikä pidä ollakaan, sehän olisi jo potilaan oikeusturvan kannalta riski.

mutta pitkään terapiassa olleena sanoisin, että terapiaprosessi kannattaa kyllä pitää omana tietona. Enemmän kannattaa miettiä sessioiden välissä mitä niissä on puhuttu ja työstää itsekseen niitä asioita kuin avautua ja tilittää muille. Jos joku läheinen silloin aikoinaan kysyi minulta terapiassa saatoin vastata jotain yleistä, mutta yleensä sanoin vain, että en halua puhua aiheesta. Miehelleni kerroin enemmän asioita.

Kaikki käsittelevät asiat eritavoin. Sinä mutiset ympäripyöreitä, mutta minä kerroin avoimesti asioista. Se että aloin puhumaan terapiassa, avasi ne patoumat, mitä olin hautonut jo pitkään, ja pystyin puhumaan ystävilleni asioista.

Sinä työstät tosiaan ne asiat olemalla suu ummessa, "itseksesi työstäen", mutta moni taas haluaa puhua ääneen ne asiat ja saada ehkä uusiakin näkökulmia niihin.

Itselläni henk. koht. räjähtäisi pää jos alkaisin vielä niitä istuntoja pelkästään omassa päässäni miettimään.

Pah. Mutta eihän av:lla tajuta sitä että kaikki käsittelevät asiat eritavalla, "koska minun synnytykseni ei sattunut, ei kukaan muukaan mielestäni tarvitse puudutteita"...