Avaisiko joku väitteen "Mitkään tapahtumat eivät ole traumaattisia sinänsä, vaan niiden meille aiheuttaman vaikutuksen vuoksi."

Trauman synty voi tulla melkee mistä tahansa asiasta ja kukin kokee sen tavallaan. Ei niihin oo sillee mitää asteita mikä on paha ja mikä ei. Pelkkä joku pieni kolhu omaan ulkonäköön voi aiheuttaa ihmiselle ison trauman jos oma itsevarmuus kuolee sen myötä. Ne on niin laidasta laitaa kaikki

Se on sitä että tapahtuma on mikä onkin,   mutta jos sillä on kokija joka kokee sen traumaattiseksi.   Esim. kolarissa ei autot saa traumaa,  vaan ihmiset. 

Eli ihan hevonpaskaa tuo väite on

Ei turpaanlyönti satu, vaan haljennut huuli ja kudosturvotus...

Tavallan ymmärrän tuon, että joku asia ei vaan mene pois mielestä koskaan tai jää ikäänkuin mielen alle. 

Tutustu haavoittuvuus-stressimalliin niin lauseen perusperiaate aukeaa.

No esimerkki jos sinut pahoinpidellään kadulla. Joku toinen voi selvitä kokemuksesta käytännössä olkia kohauttamalla ja jatkaa eteenpäin, toiselle voi jäädä elinikäinen pelko. Riippuu niin paljon yksilöstä, millaiset asiat aiheuttavat trauman.

Traumatisoituminen tapahtuu kun ihminen ei kykene käsittelemään tapahtumaa loppuun, ei pääse palauttamaan turvaa kehoonsa jonkin sietokyvyn ylittävän tapahtuman jälkeen. Tuolloin trauma jää hermostoon ja aktivoituu helposti myöhemmin tapahtumasta muistuttavissa tilanteissa. Traumatisoituminen on se vaikutus,mikä ihmiseen jää, ei se tapahtuma. 

Pieni lapsi joka on enemmän aikyidten varassa turvan palauttamisessa voi traumatisoitua vaikka eksymisestä tai tapoelun näkemisestä, kun taas aikuinen ei niin helposti traumatisoidu ko.asioista. 

Ne ihmiset,jotka helpommin lamaantuvat esim.onnettomuustilanteessa traumatisoituvat myös helpommin kuin ne jotka alkaa automaattisesti toimia. On todettu, että aktiivinen liike ja toiminta vähentävät traumatisoitumisen riskiä.

Asian voisi ilmaista myös näin. Et tiedä eläväsi väärin ennen kuin joku sen sinulle kertoo.

Esimerkin omaisesti. Sinua haukutaan jatkuvasti lapsena. Pidät sitä normaaliina etkä ajattele sitä vääränä.

Myöhemmin sosiaalitäti tulee ja vie sinut pois vanhemmiltasii. Silloin sinulle selviää ettei kokemasi ollutkaan normaalia vaan se oli väärin. Siksi tämäntyyppisissä tapauksissa on oltava varovainen miten asian kertoo. Lapsi ei tiennyt minkään olevan vinossa ja kun totuus selviää, niin se aiheuttaa siinä vaiheessa isoja ongelmia.

Osa ihmisiä kerää niitä traumoja itselleen ja sitten kipuilee niiden kanssa. Pitäis olla resilienssiä enemmän. Itseä voi myös kouluttaa niin, että resilienssi lisääntyy. Se ei ole synnynnäinen ominaisuus vaan opittu. Osa ihmisistä vaan tykää uhriutumisesta ja sellaiset kerää niitä traumoja kaikesta.