Miksi pitää olettaa, että vanhus tarvitsee rollaattoria tai pyörätuolia??
Minulla on vielä elossa kolme isovanhempaa, 15 vuotta sitten vielä neljäs isovanhempi ja kaksi isoisovanhempaa. Nämä kolme kuollutta kuolivat 72-96v iässä, eikä kukaan käyttänyt rollaattoria tai pyörätuolia. 72-vuotiaalla oli kävelykeppi, mutta liikkui ihan reippaasti itse ja ajoi autoakin.
Isovanhempani ovat nyt 80v, 84v ja 88v. Kaikki asuvat kotona ja ovat hyväkuntoisia. Nuorin (isoäiti) kävelee vähän kumarassa, mutta edelleen polkupyöräilee kylälle kauppaan - talvella menee potkukelkalla. 88v tekee edelleen vatsalihaksia joka aamu ja pelaa pingistä seniorikerhossa.
MInulla ei ole koskaan ollut raihnaista isovanhempaa. Muutkin sukulaiset ovat kuolleet suhteellisen hyvässä kunnossa ja kirkasjärkisinä.
En ymmärrä, miksi pitäisi pakottaa omia 60v vanhempia muuttamaan yksitasoiseen rollaattorikulkuiseen asuntoon.
Kommentit (31)
Onhan kuitenkin tosi asia, että erittäin suuri osa ikääntyvistä ihmisistä kärsii nivelrikoista, selkävaivoista, huimauksesta... Kaatuilee, murtaa lonkkansa ja joutuu sairaalaan kuolemaan. Ei kai se pahaa tee, jos asuu varmuuden vuoksi esteettömissä tiloissa.
Onhan kuitenkin tosi asia, että erittäin suuri osa ikääntyvistä ihmisistä kärsii nivelrikoista, selkävaivoista, huimauksesta... Kaatuilee, murtaa lonkkansa ja joutuu sairaalaan kuolemaan. Ei kai se pahaa tee, jos asuu varmuuden vuoksi esteettömissä tiloissa.
Tuttava pariskunta rakensi omakotitalon vajaa 50-vuotisina. Suunnittelivat talon siten, että kylpyhuoneissa on isot ovet ja tilaa ja mahdollisuus laittaa tukikahvoja jne.
Talo on 1-tasoinen, mikä on todella fiksua ajatellen, että jokainen ikääntyy.
jokainen voi päättää asumisestaan itse. Toisessa ketkujssa perustelinkin, miksi se asuntoa vaihtaessa on kuitenkin hyvä ottaa huomioon. Hyväkuntoinenkin voi loukkaantua esim. onnettomuudessa ja silloin asunnosta voi tulla loukku, tai sitten siellä ei pysty asumaan enää ollenkaan.
Mutta näitä asioita ei kenenkään TARVITSE ottaa huomioon asuntoa valitessaan jos ei halua.
asuntoa ostaessaan, että mahtuu pyörätuoli sisään. Hehän saattavat saada vaikka vammaisen lapsen.
Kannattaa aina varautua kaikkeen ja miettiä valmiiksi tällaiset asiat.
Ja jos ei itse tarvi, niin moni kaveri varmaan käyttää. kai se olis kiva että tuttavat pääsis kylään.
asuntoa ostaessaan, että mahtuu pyörätuoli sisään. Hehän saattavat saada vaikka vammaisen lapsen.
Kannattaa aina varautua kaikkeen ja miettiä valmiiksi tällaiset asiat.
asuntoa ostaessaan, että mahtuu pyörätuoli sisään. Hehän saattavat saada vaikka vammaisen lapsen.
Kannattaa aina varautua kaikkeen ja miettiä valmiiksi tällaiset asiat.
Ei kai nyt tuollaiseen pidä varautua. Jos noin käy, voi hyvin muuttaa toisenlaiseen asuntoon. Tuolla logiikalla nuorten lapsettomien parien ei ikinä kannattaisi muuttaa mihinkään ennen lasten syntymää, koska lapsia saattaa tulla kerralla vaikka 8 ja niistä kuudelta puuttuu jalat ja tarvitaan kuusi pyörätuolia..
Tuntemistani läheisistä vanhuksista ei ole rollaattoria tarvinnut yksikään.
asuntoa ostaessaan, että mahtuu pyörätuoli sisään. Hehän saattavat saada vaikka vammaisen lapsen.
Kannattaa aina varautua kaikkeen ja miettiä valmiiksi tällaiset asiat.
Ei kai nyt tuollaiseen pidä varautua. Jos noin käy, voi hyvin muuttaa toisenlaiseen asuntoon. Tuolla logiikalla nuorten lapsettomien parien ei ikinä kannattaisi muuttaa mihinkään ennen lasten syntymää, koska lapsia saattaa tulla kerralla vaikka 8 ja niistä kuudelta puuttuu jalat ja tarvitaan kuusi pyörätuolia..
mummeleita aika paljon, koska äitini on 81v. Mummut kulkee vesijumpassa ja nytkin äitini on 83v kaverinsa kanssa menossa viikon ulkomaanreissulle helmikuussa.
Yhtään rollaattorimummoa en tunne.
Tuntemistani läheisistä vanhuksista ei ole rollaattoria tarvinnut yksikään.
kun 6-kymppiselle aletaan tuputtaa rollaattoria. Minunkin tuntemani 8-kymppisillä ei ole rollattoria, puhmattakaan 7-kymppisistä jotka ovat vielä täydessä terässä
Minä nyt kuitenkin aion olla työelämässäkin sinne 65 vuotiaaksi. Eläkeikään on vielä 12 vuotta.
Juu, en todellakaan aio käpertyä sairaalasänkyyn ja köpötellä rollaattorilla vielä muutamaan vuoteen. Ajattelin kyllä eläkkeelle päästyäni häipyä ulkomaille pitkäksi aikaa. Saiskohan rinkkaan mahtuvaa rollattoria jostain?
Totta sitä sitten joutuu hoitamaan nämä nykynuoretkin kun he aikovat alkaa vanhuksiksi niin nuorina. Minä en nimittäin aio.
kun 6-kymppiselle aletaan tuputtaa rollaattoria. Minunkin tuntemani 8-kymppisillä ei ole rollattoria, puhmattakaan 7-kymppisistä jotka ovat vielä täydessä terässä
tai kulkevat muuten huonosti eikä jalka nouse enää niinkuin 20v aikaisemmin.
En koe olevani vieraantunut todellisuudesta jos olen työskennellut vanhainkodilla + nykyään joka viikko käyn omaa isovanhempaani siellä katsomassa. Asuu kyllä rivarissa, mutta kyllä ne asunnot onkin sitten suunniteltu niin että siellä mahtuu liikkumaan ja kulkemaan.
Eipä siitä haittaakaan ole...
Eihän ap tarkoittanut että 60v anoppi HETI tarvitsisi sen rollaattorin. Mutta kun anoppi etsi LOPPUELÄMÄN kotia, niin 25 vuoden päästä se rollaattori voisikin olla jo tarpeen! Taas turhaan tikusta asiaa täällä. Vai onko teistä järkevämpää nyt ostaa sellainen hurlumhei-asunto ilman hissiä seitsemännestä kerroksesta ja ahtailla käytävillä ja sitten jos liikuntakyky huononee vaikka 72-vuotiaana niin alkaa taas kamalalla tohinalla muuttaa?
kun ei koskaan tiedä kuka sitä tarvitsee, niin JOS ostaa asuntoa 60 + vuotiaana sillä mielellä että aikoo asua siinä loppuikänsä niin onhan se hyvä miettiä liikkumista. Ja osahan ei käytä rollaattoria sisätiloissa, vaan ainoastaan ulkona. Moni joka ei tarvitse rollaattoria voi silti olla huono jaloistaan eli ainakin hissi olisi minusta hyvä olla olemassa. Joskus myös käy niin että hyväkuntoinen (fyysisesti ja henkisesti) vanhus esim. liukastuu eikä toivu.
Eli ei ole mikään pakko, mutta hyvähän se on miettiä näitä asioita eikä automaattisesti olettaa että jaksaa samalla tavalla kuin ennenkin ja etteivät esim. rappuset tule ikinä tuottamaan ongelmia.
Eihän ap tarkoittanut että 60v anoppi HETI tarvitsisi sen rollaattorin. Mutta kun anoppi etsi LOPPUELÄMÄN kotia, niin 25 vuoden päästä se rollaattori voisikin olla jo tarpeen! Taas turhaan tikusta asiaa täällä. Vai onko teistä järkevämpää nyt ostaa sellainen hurlumhei-asunto ilman hissiä seitsemännestä kerroksesta ja ahtailla käytävillä ja sitten jos liikuntakyky huononee vaikka 72-vuotiaana niin alkaa taas kamalalla tohinalla muuttaa?
Jos tykkää asua korkella minusta siellä voi ihan hyvin asua, kun ei voi tietää tarvitseeko koskaan ekan kerroksen asuntoa.
ja pelätä valmiiksi ja jättää asioista nauttiminen pois, koska jos sattuu vaikka 25 vuoden päästä jotain pahaa.
Tällainen elämänasenne on hyvä, että koko ajan muistaa maalata piruja seinälle ja ei toteuta haaveitaan vaan ajattelee, että mitä se kannattaa kun saatan olla 25 vuoden päästä pyörätuolissa. Ei kannata asua kahtakymmentä vuotta tässä asunnossa, koska voi olla, että sen jälkeen en pystykään.
Meillä on yksi ainoa elämä. Eletään se niin, että jotain pahaa saattaa aina sattua ja sinä väliaikana ei kannata tehdä sitä, mitä haluaa, koska jos oikein huono tuuri käy niin joutuu muuttamaan toiseen asuntoon. Parempi vain laittaa sitten heti sellainen asunto, että on varauduttu kaikkeen pahimaan.
Eihän ap tarkoittanut että 60v anoppi HETI tarvitsisi sen rollaattorin. Mutta kun anoppi etsi LOPPUELÄMÄN kotia, niin 25 vuoden päästä se rollaattori voisikin olla jo tarpeen! Taas turhaan tikusta asiaa täällä. Vai onko teistä järkevämpää nyt ostaa sellainen hurlumhei-asunto ilman hissiä seitsemännestä kerroksesta ja ahtailla käytävillä ja sitten jos liikuntakyky huononee vaikka 72-vuotiaana niin alkaa taas kamalalla tohinalla muuttaa?
Jos tykkää asua korkella minusta siellä voi ihan hyvin asua, kun ei voi tietää tarvitseeko koskaan ekan kerroksen asuntoa.
maalta omakotitalosta. On nyt 62v ja ei kyllä varmaan voi asua siinä koko ikäänsä. Miten se nyt itsekkäästi voi kuvitellakaan, että sillä on oikeus asua tuollaisessa talossa yksin kun ei kuitenkaan pysty kuolemaan asti olemaan siinä. Joutuu kuitenkin muuttamaan kaupunkiin johonkin kunnan palvelutaloon tai rivariin niin vois kyllä vähän aiemmin jo varautua siihen, eikä jäädä asumaan isoon taloon kymmenen kilometrin päähän palveluista. Eihän se pysty ees autoakaan ajamaan vanhana. Myis senkin pois ja muuttaisi kaupunkiin rivariin valmiiksi odottamaan kuolemaa.
kun ei koskaan tiedä kuka sitä tarvitsee, niin JOS ostaa asuntoa 60 + vuotiaana sillä mielellä että aikoo asua siinä loppuikänsä niin onhan se hyvä miettiä liikkumista. Ja osahan ei käytä rollaattoria sisätiloissa, vaan ainoastaan ulkona. Moni joka ei tarvitse rollaattoria voi silti olla huono jaloistaan eli ainakin hissi olisi minusta hyvä olla olemassa. Joskus myös käy niin että hyväkuntoinen (fyysisesti ja henkisesti) vanhus esim. liukastuu eikä toivu.
Eli ei ole mikään pakko, mutta hyvähän se on miettiä näitä asioita eikä automaattisesti olettaa että jaksaa samalla tavalla kuin ennenkin ja etteivät esim. rappuset tule ikinä tuottamaan ongelmia.
Ei tietenkään tarvitse, mutta kyllä ainakin minä omalta kohdaltani haluaisin olla siihenkin mahdollisuuteen valmistautunut.
Ylipäätään minusta pyörätuolimenijälle suunnitellut asunnot ovat erittäin sopivia ja käytettäviä myös kaksijalkaisille. Miksi tehdä joku ahtaaksi ja vaikeakulkuiseksi, kun sen voi tehdä esteettömäksikin.
Mua alkaa jo nyt ahdistaa tää jatkuva rappusten kiipeäminen, kun on tavaraa ja asumistilaa neljässä kerroksessa (pyykinpesu ja kuivatus kellarikerroksessa, olkkari ja keittiö ykkösessä, kakkosessa ja kolmosessa makuuhuoneita). Mutta nuoriahan tässä vielä ollaan ja itse talomme valittu.