Moten voi äitiys mennä täysin pieleen esikoisen kanssa, mutta
Kuopuksen kanssa onnistuu paremmin?
Esikoisella elämänhallinta hakusessa, kuopuksella ei.
Otin yhteen todella paljon esikoisen kanssa kun asui kotona. Nyt yritän edes hitisen olla parempi, mutta huomaan että hän jollain tasolla syyttää minua lapsuudestaan ja ongelmistaan. Toki sen sallin jos siltä hönestä tuntuu. Mutta hänen on vaijea mennä eteenpäin, liikaa miettii mennyttå eikä näe positiivista tulevaisuutta.
Kommentit (7)
Olet ollut huono äiti ja siitä sitten parantanut.
Ehkä teillä vain sopii kuopuksen kanssa persoonat paremmin yhteen
Vierailija kirjoitti:
Ehkä teillä vain sopii kuopuksen kanssa persoonat paremmin yhteen
Tätä mä mietin kans. Esikoinen on kuin kopio minusta, näen todella paljon itseäni hänessä.
Ap
Tai sitten sinä olet vain niitä vanhempia, jotka eivät ota vastuuta omasta käytöksestään ja vika on muka lapsessa. Katso peiliin.
Vierailija kirjoitti:
Tai sitten sinä olet vain niitä vanhempia, jotka eivät ota vastuuta omasta käytöksestään ja vika on muka lapsessa. Katso peiliin.
Tänään viimeeksi katsoin. Ei näyttäny hyvältä. Ap
Esikoinen joutuu aina raivaamaan tien. Lallivauva kuopus hyppelee kevein askelin perässä.
Koska lapset ovat aina yksilöitä. Yhden kanssa on helpompaa ja toisen kanssa vaikeampaa.
Tai sitten yhden kanssa on vaikeaa yhdellä tavalla ja toisen kanssa toisella tavalla.