Onko joku ihminen jonka näkeminen ilahduttaa?

On. Useampikin.

On vain yksi. 

Kyllä. Tällä hetkellä aurinkoni ja päivieni piristys, aina, kun näen hänet. Antaa niin paljon voimaa. Tervehdys, vain muutaman sananvaihto ja hymyt. 

Odotan taas niin paljon, että näen erään ihanan ihmisen. Hänen tapaamisensa antaa niin paljon voimaa. Uskon, että tunne on molemminpuolinen. Tai ainakin toivon niin. Muutama sana ja hymy tuottaa iloa. Paljon ollut suruja elämässä, niin osaa arvostaa. 

Alle 3 v. pienen sukulaispojan näkeminen saa aina hymyn huulille vaikka muuten olisikin niin sanotusti huono päivä.

On useita ihmisiä, joiden näkeminen ilahduttaa. Ehkä eksoottisimpana esimerkkinä tietty mukava myyjä K-Citymarketissa. En siis ole häneen ihastunut tahi mitään semmoista, mutta hän on niin hauska ja joviaali, että mieliala kohoaa hänet kohdatessani aina huomattavasti. 

On montakin 🥰 

Minulla oli yksi ihana ihminen, jonka näkemisestä pidin. Yht äkkiä muuttui kovaksi, kylmäksi ja vältteleväksi. Tuntui pahalta. 

Aina kun näen mieheni menen ihan banaaneiksi.💋

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli yksi ihana ihminen, jonka näkemisestä pidin. Yht äkkiä muuttui kovaksi, kylmäksi ja vältteleväksi. Tuntui pahalta. 

Sama, tiedän miltä sinusta tuntuu...

Kyllä tänään päivän paras hetki oli, kun hain 4-vuotiaan poikani kerhosta ja hän juoksi iloiten mun luokse sanoen "äiti!!". Näitä hetkiä rakastan. Aika kuluu nyt vaan tosi nopeasti. Kohta on jo iso poika eikä äidin näkeminen saa aikaan enää samaa reaktiota. :D Noh, nautin nyt!

Toivottavasti ens viikolla näen ystävääni. Niin pahoja ja valheellisia ihmisiä on ollut elämässäni, että oon unohtanut, miten hyvä olo siitä tulee, kun voi ihan rennosti jutella jonkun kanssa, jota on kaivannut.

On oma miesystäväni, "rakastun"jola kerta vähän uudelleen, kun näen hänet. 

Oma peilikuva :D

Siskon lapset. Nyt tuli ikävä kun heitä ajattelin. Varsinkin kun olivat pieniä. Oikein mukava oli sohvalla ottaa pikku lepoa vauva masun päällä tuhisemassa ja nukkumassa. Nykyään isoja jo. T. Ylpeä Eno

On naisystäväni. Tunnen rinnassani onnea kun näen hänen hymyilevän vaikka kaukaakin toisille ihmisille, miehille tai naisille. Tuntuu vain niin hyvältä kun hän näyttää onnelliselta.

On! Siskoni, ainoa sellainen. Nähdään melko harvoin, mutta maailman myllerryksessä, toisen vanhempamme kuoltua ja toisen höpertyessä sekä elämän muuten vaan heitellessä hän on pysynyt läheisenä. Meillä on aina todella hauskaa yhdessä. Koskaan ei ole ollut kateutta, vaikka ollaan eletty aika erilaiset elämät. Ei olla riidelty perinnöistä ym, koska sellaisia ei ole eikä ole tulossa. Molempien elämissä on ollut joitain vaikeuksia ja toivon, että hän tietää kuinka tärkeä tukipilari on minulle ollut. Pitäisipä muuten joskus sanoa tämä hänelle ihan ääneen. Meidän suvussa kun ei ole ollut tapana turhia tunteilla.