Työhaastattelu oli kuin poliisikuulustelu!
Työnantaja kaivamalla kaivoi ulos minusta kaikkea negatiivista. Itse yritin jatkuvasti kääntää kaikki asiat positiivisiksi. "Miksi tämä työsuhde on kestänyt vain näin vähän aikaa???!!!!" Miks sitä ja miksi tätä.
Se haastattelu oli viime viikolla. Mitään ilmoitusta ei ole tullut sainko paikan vai ei. Toivon, etten tullut valituksi, mutta otan paikan vastaan, jos tarjotaan.
Kommentit (20)
Ei. Siivousyritys. Selvisi myös, että työntekijöistä suurin osa on ulkomaalaisia.
Siinäpä vastaa kun kysyy miksi työsuhde kestäny niin vähän, et ei nuo työnantajat palkkaa vakkariksi kun vaan lyhyen pätkän sopimuksia vaan saa. Mitä sinä työnantajana siihen sanot?
Minulle myös käynyt noin. Sanoin sitten, että kyllä voit tulkita asian noin. En olisi mennyt muutenkaan sinne. En halua negatiivisia työkavereita. Seuraavan kerran kysyn samanlaiselta kohdassa "onko sinulla kysyttävää meiltä", että oletteko aina noin negatiivisia vai ajatteletteko muista ihmisistä joskus hyvääkin?
Ainoinaan, 2000-luvulla vaimo haki erään pikkukunnan vanhainkotiin lähihoitajaksi, oli ennenkin siellä työskennellyt ja nyt oli 4 paikkaa kerralla laitettu auki.
Haastattelussa oli paikalla koko kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta. Olikohan 7 henkeä haastattelemassa.
Kaiken huipuksi noihin vakipaikkoihin valituksi tuli ns. uusia hakijoita aiemmin jo määräaikaisena työskennelleiden sijaan, kuten vaimoni.
Ilmeisesti laskivat sen varaan että saadaan helpommin näin uusia työntekijöitä ja luotettiin että määräaikaiset pystyvät paikkaamaan tarpeen tullen?
No, krooninen työvoimapula ymmärtääkseni jatkuu. Vaimo lähti vuosi sen jälkeen opiskelemaan parempiin töihin.
Hui kauheeta, varmaan persujohtoinen.
Olet siis ollut myös poliisikuulustelussa. Kiva.
Sama juttu se on myös terv. keskuksissa ja kun pitää mennä verikokeeseen ja/tai viedä pissanäyte..................kaikkea roskaa kysytään, joista itse en tiedä hölökäsen pöläystä. Ei näin ole ollut ennen. Miksi pitää kysellä kaikkea roskaa, jonka voi itse tarkistaa potilas tiedoista ????? Aika tyhmää tällainen. Kaikkea pitää kysellä. Mistä vi****a mä tiedän, onks mun suvus sitä ja tätä.......? Ja hi*****o se heille kuuluu ??????? Ei mulle asioita kerrota. Joskus 20 v sitten ei kyselty yhtään mitään. Ja se, että pitää mukamas kysellä kaikkea, on hävytöntä ja typerintä. Missä niin sanotaan, että pitää kysellä ja nolata ihminen ????? Ei niin missään. Ja vieläpä kovalla äänellä, että muutkin kuulee sen......... Ei ole varmaan tarkoitus, että koko kansa kuulee kaiken sen..............? Ties ketä huijareita yms sielläkin on.................. Kas, kun eivät ole keksineet kysellä jotakin 200 v sitten eläneitä esivanhempien sairauksia...................
Oho ! Hakkasko neki raudoitettua ihmistä !
Sellasia ne työhaastattelut ovat olleet vuosikymmeniä. Kuin kolmannen asteen poliisikuulusteluja, puuttuu vain valo päin pläsiä. Mikä ihmeen rikollinen työnhakija niiden silmissä oikein on.
Jos olisi ollut pokkaa niin olisit voinut kysyä että salaista agenttiako he olivatkin hakemassa kun kysymykset kuulostavat sellaisen hakemiselta. Ja todennut että kyllä sulle agentinkin paikka sopii, olet siinä erittäin hyvä.
(Tämä takataskuun seuraavaan haastatteluun loppupuolelle sanottavaksi).
Mulle on käynyt noin. Hain erääseen isoon järjestöön töihin, kyseessä oli projektityö erään hankkeen parissa. Jotenkin ajattelin, että koska kyseessä oli ns. hyvien arvojen puolella oleva järjestö, jonka arvomaailman jaoin, että se näkyisi ja tuntuisi paikassa.
Pskan marjat. Jo järjestön tilat, missä haastattelu järjestettiin, oli kalsea ja kylmä. Kaikki oli todella jäykkää. Haastattelu järjestettiin isossa hämärässä huoneessa, jossa ison pöydän toisella puolella istui neljä haastattelijaa minua vastapäätä. He tykittivät hymyttöminä kysymyksensä. Minkäänlaista aitoa vuorovaikutusta tai keskustelua ei syntynyt. Päätin jo haastattelun aikana, että en halua kyllä tänne töihin. Onneksi en paikkaa saanutkaan. Mutta oli oikeasti todella erikoinen kokemus.
Olisit vastannut samalla mitalla, "en kommentoi"...😄😅
Vierailija kirjoitti:
Ainoinaan, 2000-luvulla vaimo haki erään pikkukunnan vanhainkotiin lähihoitajaksi, oli ennenkin siellä työskennellyt ja nyt oli 4 paikkaa kerralla laitettu auki.
Haastattelussa oli paikalla koko kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta. Olikohan 7 henkeä haastattelemassa.
Kaiken huipuksi noihin vakipaikkoihin valituksi tuli ns. uusia hakijoita aiemmin jo määräaikaisena työskennelleiden sijaan, kuten vaimoni.
Ilmeisesti laskivat sen varaan että saadaan helpommin näin uusia työntekijöitä ja luotettiin että määräaikaiset pystyvät paikkaamaan tarpeen tullen?
No, krooninen työvoimapula ymmärtääkseni jatkuu. Vaimo lähti vuosi sen jälkeen opiskelemaan parempiin töihin.
Onneksi vaimosi lähti parempiin töihin. Tuo kuulostaa niin tyypilliseltä kunnan toiminnalta kuin voi olla. Itselläni sama kokemus kunnalta, kun olin keittiöapulaisena.
Vierailija kirjoitti:
Olet siis ollut myös poliisikuulustelussa. Kiva.
Olen minäkin ollut, todistajan ominisuudessa. Ihan normaalia.
Vierailija kirjoitti:
Sellasia ne työhaastattelut ovat olleet vuosikymmeniä. Kuin kolmannen asteen poliisikuulusteluja, puuttuu vain valo päin pläsiä. Mikä ihmeen rikollinen työnhakija niiden silmissä oikein on.
Miten niin valo puuttuu, mulla oli valokin, sekä paha kyttä ja hyvä kyttä paikalla...
Olipa ikävä kokemus. Mulla on kokemuksia samanlaisista poliisikuulusteluista.
Yksi haastattelija esitti kaikki kysymykset negatiivisen kautta. "Et varmaan osaa ruotsia? Et varmaan ole tehnyt tätä tehtävää ennen? Et varmaan ole sitä, et varmaan tätä." Lisäksi se puhui puhelimessa puolet haastattelun kestosta.
Tympeä oli myös sellainen, jossa haastattelija tykitti kysymykset suoraan paperista ja kirjoitti vastaukseni paperiin samalla kun vastasin. Ei mitään kommunikointia tai keskustelua.
Vierailija kirjoitti:
Ainoinaan, 2000-luvulla vaimo haki erään pikkukunnan vanhainkotiin lähihoitajaksi, oli ennenkin siellä työskennellyt ja nyt oli 4 paikkaa kerralla laitettu auki.
Haastattelussa oli paikalla koko kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta. Olikohan 7 henkeä haastattelemassa.
Kaiken huipuksi noihin vakipaikkoihin valituksi tuli ns. uusia hakijoita aiemmin jo määräaikaisena työskennelleiden sijaan, kuten vaimoni.
Ilmeisesti laskivat sen varaan että saadaan helpommin näin uusia työntekijöitä ja luotettiin että määräaikaiset pystyvät paikkaamaan tarpeen tullen?
No, krooninen työvoimapula ymmärtääkseni jatkuu. Vaimo lähti vuosi sen jälkeen opiskelemaan parempiin töihin.
Jos vakipaikkoihon oli niin paljon uusia hakijoita ettei tarvinnut edes harkita määräaikaisten vakinaistamista, ei silloin ole mitään työvoimapulaa. Pula on silloin jos vakituisiin avoimiin paikkoihin ei tule päteviä hakemuksia.
Olen myös ollut haastattelussa, jossa heti ensi hetkestä asti tajusin, että työnantaja ei ottanut minua tosissaan. Kertoi, minkälaisia tehtäviä olisi, ja sellaisella sävyllä, että nämä ei sovellu sulle ollenkaan. Oikeasti niistä tasan yksi oli sellainen, josta sanoinkin suoraan, että tätä en ole tehnyt aiemmin, mutta pystyn opettelemaan. Tehtävä oli vielä sellainen, että se ei ollut mitenkään päivittäistä tai viikottaista, mutta haastattelija tuntui takertuvan juuri tähän. Joku mun olemuksessa ei vaan viehättänyt haastattelijaa, ja mitään ei ollut tehtävissä.
Haastattelu kertoo yrityksestä ja yrityskulttuurista hyvin paljon. Haastattelutilanteen ilmapiiri tuskin poikkeaa kovin paljon työpaikan yleisestä ilmapiiristä. Jos haastattelussa tulee huono fiilis, kannattaa miettiä muita vaihtoehtoja, jos vain mahdollista. Aina ei ole muita vaihtoehtoja. Sitten vaan ottaa paikan vastaan ja jatkaa samalla etsimistä.
Hah, haitko kenties eräälle ulkomaisilta markkinoilta Suomeen tulleelle ruokakauppaketjulle?