Lue keskustelun säännöt.
Miten oot valmistautunut omaan kuolemaan?
18.01.2026 |
Dramaattinen otsikko, mutta pragmaattinen aihe: kiinnostaisi kuulla, miten ihmiset on valmistautuneet omaan mahdolliseen poismenoon (esim. talous, omaisuus, testamentti, hautajaistoiveet, tunnarit tärkeisiin paikkoihin yms.). Vai onko liian vaikea/kaukainen teema?
Kommentit (46)
Omaan mahdolliseen poismenoon?!?
Sairastan parantumatonta syöpää. Kuolinsiivous tehty, arkku ja uurna hankittu, hautapaikka on, sopimus laadittu hautaustoimiston kanssa. Jälkeläinen ajan tasalla vakuutuksista ja muista raha-asioista (esim. tekijänoikeuskorvaukset siirtyvät perilliselle, mutta eivät automaattisesti, ennen kuin hän allekirjoittaa oikeudenomistajan sopimuksen).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, "mahdollinen" oli tässä nyt allekirjoittaneelta täysin väärä sanavalinta. Yritin kommunikoida, että mikäli se tapahtuu esim. yllättäen edessähän se on kaikilla.
Miehelle olen kertonut että hävittää seksivälineet aikyidten lasten silmistä pois,antanut luvan lukea päiväkirjat ja heittänyt hautajaisissa soitettavia lauluehdotuksia.
Ei vielä muuta
N45
Enpä mitenkään, on vaan velkaa niin ei minu kannat edds periä.
Olen juonut ja rällännyt omaisuuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tehnyt kuolinsiivouksen ja näyttänyt lapsille mistä löytyy kotivakuutus, asuntolaina yms.
Olen 53v, tällä tietämällä terve.
Olen tehnyt testamentin ja kertonut toiveeni hautauksesta. Mun tekijänoikeuspalkkiot siirtyvät automaattisesti perilliselle. Kuolinsiivousta en aio tehdä.
Olen myös miettinyt, että olisi hyvä säästää johonkin rahastoon pari sataa tuhatta, jotta perillinen selviäisi perintöveroista, kun omaisuus muuten on kiinteää. Toistaiseksi kaikki ylimääräinen ja vähän enemmänkin on kumminkin mennyt sen perillisen nykyelämän rahoittamiseen, joten säästöjä ei pääse kertymään. Ehkä sieltä jäämistöstä sit jotain myytävää irtoaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tehnyt testamentin. Siivoan jatkuvasti asiapapereita jotta toiset eivät sekoisi niiden määrään. Olen tehnyt listan kaikesta koti-irtaimistosta. Kivasti sattui juuri tämä aihe tähän sillä tein näitä hommia eilen puoleen yöhön saakka.
40-vuotias 150 kg palstapunkero ei kuole koskaan, ikuinen nuori!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
40-vuotias 150 kg palstapunkero ei kuole koskaan, ikuinen nuori!
Tämä "nuoriso" on kyllä erittäin huvittavaa porukkaa.
Vierailija kirjoitti:
40-vuotias 150 kg palstapunkero ei kuole koskaan, ikuinen nuori!
Tiedoksi, että jokainen joskus kuolee, ja sinäkin, vaikka nyt kuvittelet olevasi ikuinen nuori.
T. Palstamulkero
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen 53v, tällä tietämällä terve.
Olen tehnyt testamentin ja kertonut toiveeni hautauksesta. Mun tekijänoikeuspalkkiot siirtyvät automaattisesti perilliselle. Kuolinsiivousta en aio tehdä.
Olen myös miettinyt, että olisi hyvä säästää johonkin rahastoon pari sataa tuhatta, jotta perillinen selviäisi perintöveroista, kun omaisuus muuten on kiinteää. Toistaiseksi kaikki ylimääräinen ja vähän enemmänkin on kumminkin mennyt sen perillisen nykyelämän rahoittamiseen, joten säästöjä ei pääse kertymään. Ehkä sieltä jäämistöstä sit jotain myytävää irtoaa.
Miten tekijänoikeuspalkkiosi siirtyvät automaattisesti perilliselle?
Miksi et tee kuolinsiivousta? Etkö ajatellut kuolla vielä 20 vuoteen?
En mitenkään. Ainut lapseni perii minut. Pitäis tehdä edunvalvontavaltuutus jos jotain sattuu ettei kuole mutta ei kykene itse huolehtimaan asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40-vuotias 150 kg palstapunkero ei kuole koskaan, ikuinen nuori!
Tiedoksi, että jokainen joskus kuolee, ja sinäkin, vaikka nyt kuvittelet olevasi ikuinen nuori.
T. Palstamulkero
ei "nuoret" palstapunkerot kuole, kuunnellaan nelikymppisenä vähän nuorisomusaa ja eletään ikuisesti!
Testamentti on mutta se pitäisi kyllä päivittää. Tein sen muutama vuosi sitten kun aloin miettiä että entä jos minä ja lapset kuolemme vaikka saman onnettomuuden seurauksena niin että minä kuolen heti ja alaikäiset lapset minun jälkeeni. Omaisuutenihan olisi mennyt exälleni. Sen halusin estää.
Muuta en ole kyllä tehnyt. Jos kuolen tänään, anteeksi lähipiiri kaikki sotku.
Pyrkimällä elämään niin, ettei olisi kaduttavaa ja sovittavaa kuolinhetkellä. Keskittymällä omasta mielestäni tärkeimpään: perheeseen, läheisiin, ihmisen hyvään, luontoon. Elänyt siis suhteellisen "pienesti", mutta mieltä ilahduttavasti ja onnellisesti, merkityksellisestikin.
Testamentit yms. hoidettiin kuntoon pari vuotta sitten, kun luulin lähteväni.
...omaan kuolemaaSI!
t: besserwisser
Teen nykyään perunasoppa korkeintaan kahdeksi päiväksi.
Loppusijoituspaikka hankittu.