Työpaikkojen haku, tukien riittämättömyys, leipäjonot. Täysin vierasta minulle, jolla ollut vakituinen työpaikka 20 vuotta putkeen
Asunto maksettu ja velaton, säästöjäkin on kertynyt niin paljon, ettei työttömyys edes olisi katastrofi.
Tiedän olevani onnekas, mutta silti ihan vierasta köyhyyden kanssa painiminen.
Muita, jotain tukien leikkaukset tai hintojen nousut ei hetkauta mitenkään?
Kommentit (12)
Haista taas paskaa ja vedä käteen nyt just.
Hopea lusikka perseessä syntyneet ovat kyllä ihan omaa luokkaansa. :)
Mitä sä nyt tällä aloituksella hait? Suurin osa aikuisväestössä on edelleen töissä ja todennäköisesti aika vaikaissa työsuhteissa. Joten et ole ainoa.
Etpäs taida voida vetää päiväkännejä (tai edes ilta-sellaisia) silloin, kun sua huvittaa!
Olet pomon tossun alla ja pelänneet jokaisen loman ja kissanristiäisen jälkeen joutuvasi peth-testiin XD
AP:n vuoro ei ole vielä koittanut. Odottele rauhassa, mutta valmistautuminen kannattaa aloittaa jo tänään.
Samoin minulla on ollut vakituinen työ yli 20 vuotta, velaton asunto, sijoituksia jne. Ikinä en ole ollut työttömänä, opiskeluaikana en nostanut tukia (liian hyvä palkka) ja työpaikat aina vaihtuneet lennosta parempi palkkaiseen.
Mutta siis kyllähän sitä esim. vakavan sairastumisen myötä ne leikkaukset alkais realisoitua jo ihan ensimmäisellä lääkärikäynnillä. Tai oikeastaan siinä vaiheessa, kun sinne teekkarien yrittää päästä lääkäriin...
Minulla meni vakituinen työ 30 vuoden työuran jälkeen. Mutta ei tämä nyt sentään mitään leipäjonoja tarkoita ihmiselle, jolla on ansiosidonnainen työttömyysturva, talo, mökki, autot, vene sun muut mitä tarvitsee, ja velat maksettu. Nyt jää aikaa hioa sijoitusstrategiaa vähän tarkemmaksi, koska työkiireissä se onkin jäänyt vähän hajanaiseksi. Ansiosidonnaista saan mutta en muuta, eikä kuuluisikaan. Eikä minulta heru ymmärrystä sellaisille, jotka nostaisivat työttömyystukea mutta eivät hakisi työpaikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Samoin minulla on ollut vakituinen työ yli 20 vuotta, velaton asunto, sijoituksia jne. Ikinä en ole ollut työttömänä, opiskeluaikana en nostanut tukia (liian hyvä palkka) ja työpaikat aina vaihtuneet lennosta parempi palkkaiseen.
Mutta siis kyllähän sitä esim. vakavan sairastumisen myötä ne leikkaukset alkais realisoitua jo ihan ensimmäisellä lääkärikäynnillä. Tai oikeastaan siinä vaiheessa, kun sinne teekkarien yrittää päästä lääkäriin...
Eihän rikkaat mihinkään terkkariin jonottele vaan käyvät yksityisellä vakuutusyhtiön tai omaan piikkiin.
Lainaa on pari v, sijoituksia, mutta uskoa ei ole oman työpaikan jatkumiseen. Katsellaan
Vierailija kirjoitti:
Etpäs taida voida vetää päiväkännejä (tai edes ilta-sellaisia) silloin, kun sua huvittaa!
Olet pomon tossun alla ja pelänneet jokaisen loman ja kissanristiäisen jälkeen joutuvasi peth-testiin XD
No on kyllä tosi suuri menetys. Mutta tiedoksi sulle, kaikki meistä ei ole alkoholisteja tai edes käytä alkoholia kuin hyvin pienissä määrin.
-eri
Vierailija kirjoitti:
AP:n vuoro ei ole vielä koittanut. Odottele rauhassa, mutta valmistautuminen kannattaa aloittaa jo tänään.
Aloituksen perusteella kuulostaa siltä, että valmistautuminen on hyvällä mallilla.
Olen vissiin sitten ainoa