Englannin taito ja yliopisto-opiskelu

tietysti pakkoruotsia. hakeudu ulkomaille, pääset helpommalla jos et ruotsia osaa.

Yliopisto-opinnotkin on yhdyssana...



Iso osa tenttikirjoista on muuta kieltä ja onhan siellä ihan kielitestit, ruotsista ja enkusta ainakin.

Osa kurssikirjoita on englanniksi, mutta usein niille on vaihtoehtoja tai niiden tiedon pystyy hankkimaan jostain suomeksikin, kunhan vähän käyttää tiedonhankitataitoja. Vaihtoehdot voi kyllä olla tylsempiä, joten sitten se on vaan tavattava. Toisaalta siihen tottuu ja sanavasrasto kasvaa tuntemaan oman tieteenalan tosi nopeasti.



Osa luennoistakin on englanniksi. Niillekin voi olla/on yleensä vaihtoehtoja, mutta again, ne enkunkieliset voi olla kiinnostavia. Kielitaidon oppii nopeasti kun luentoa kuuntelee.



Joitain seminaarejakin on enkuksi, mutta englantilaista filologiaa, käännöstieteitä ja ehkä jotain amerikantutkimusta lukuunottamatta ne eivät yleensä ole pakollisia seminaareja. Tosin again ne voivat olla mielenkiintoisia ja opettavaisia ja hyviä. Ja jos sä pärjäät kaupassa niin kyllä sä seminaarissakin pärjäät.

yliopistossa opiskelee. Joillakin aloilla suuri osa tenttikirjoista on englannikielisiä, toisilla aloilla vain pieni osa.

eivät ole kovin vaativia ja pakollisille kielikursseille on myös edeltäviä preppauskursseja.



Mutta tenttikirjoista osa on englanninkielisiä joten jonkinlainen kielitaito on suositeltavaa. Riippuu tietenkin vähän pääaineesta.

Yliopisto-opinnotkin on yhdyssana...

Iso osa tenttikirjoista on muuta kieltä ja onhan siellä ihan kielitestit, ruotsista ja enkusta ainakin.

Tuliko sinulle nyt hyvä mieli tästä ilkeämielisestä viestistä? Tämä palsta ei vaadi täydelistä suomen kieltä vaan täällä voi kirjoittaa vähän rennomminkin? Vai voiko?

opintojen kuluessa tarpeeksi, mutta alussa ongelmana voivat olla englanninkieliset tenttikirjat. Enpä kuitenkaan jättäisi hakematta tuon ongelman taki. Muistat kuunnella tarkasti luennolla, teet hyvät muistiinpanot -> auttaa tenttikirjan ymmärtämistä. Luet vaikka sanakirjan kanssa, ja kun on muutamasta kirjasta/tentistä selvinnyt niin on jo paljon helpompaa.

Kun minäkin olen käytännöllisesti katsoen olemattomalla kielitaidolla maisteriksi valmistunut, niin väittäisin, että se onnistuu ihan keneltä tahansa.



Jonkun verran se vaatii kirjallisia lahjoja ja on pikemminkin taidetta kuin tiedettä, mutta onnistuu! Ja kyllä ihminen voi oppia melkein mitä tahansa. Kieliäkin, myös yliopisto-opiskelija.



Aika pitkälle pärjää vieraskielisten tenttikirjojen kanssa sillä, että ymmärtää kirjan nimen ja suurimman osan sisällysluettolosta. Se varsinainen vieraan kielen jakso voi olla vähän takkuisempaan, mutta tuskin kenenkään valmistuminen englanninkieliopintoihin kaatuu.

Sen sijaan yleisesti tunnetaan lyhenne RVM = ruotsia vaille maisteri.

ja myös alan sisällä on vaihtelua siinä miten tärkeää englanti on. Itse luin biologiaa, ja kyllä huomattava osa keskeisimmistä tenttikirjoista oli englanniksi (HY). Ja sitten tietty tieteelliset artikkelit, jos niitä meinaa lukea niin englanti on se valtakieli hyvin monella alalla.

kun jo heti perusopinnoissa pääsee kahlaamaan englanninkielisiä tenttikirjoja. Nyt ennen pääsykoetta kannattaa kerrata kielioppi läpi: yksittäisen aineen keskeisimmän sanaston oppii kuitenkin aika nopeasti kurssien edetessä. Ruotsia täytyy osata sen verran, että läpäisee pakollisen kielikurssin. Muutoin englanninkieli riittää.



Tosiasia silti lienee, että opiskelu käy aika raskaaksi (ja hitaaksi), jos joutuu kaikki tenttikirjat lukemaan sanakirja toisessa kädessä.

huonolla englannillani yliopistossa, minulla oli siis kutonen enkusta ja kirjoitin siitä b:n. Piti kyllä lukea englanninkielisiä kirjoja, mutta alkuvaikeuksien jälkeen se alkoi sujua ihan luonnostaan, tieteellisen kielen oppii nopeasti ja se on oikeastaan kaikille yhtä hankalaa, ei sellaista koulussa opi (ei ainakaan kansantaloustiedettä, jota itse luin pääaineena). Vaikeinta minulle oli sivuaineen, poliittisen historian, englanninkieliset tenttikirjat, koska niissä käytettiin monipuolisempaa kieltä



Suosittelisin kyllä panostamaan englannin opiskeluun, koska sitä tarvitsee kuitenkin työelämässä ja kurjaa, kun pitää aina jännittää sitä, miten selviää englannilla. Koskaan ei ole liian myöhäistä oppia! Itselle englannin lukeminen ei enää ole ongelma, puhuminen on silloin, jos en ole pitään aikaan joutnut englantai käyttämään, mutta en enää pelkää sitä, olen oppinut, että ei tarvitse osata sitä täydellisesti (vaikka kivaa se olisi....)

Itselläni myös enkku on huono, yo-kirjoituksista B. Olen lukenut logopediaa ja hyvin pärjännyt, suomeksi on paljon tietoa saatavilla vaikka osa kirjoista onkin englanniksi. Ja oman alan sanaston oppii nopeasti!!!!! Niitä samoja termejä siellä kuitnkin pyöritellään koko ajan.



Joillain aloilla on toivottaa että gradu kirjoitetaan englanniksi (esim tekniikan puolella kai näin, tai siis diplomityöhän se on). Tähän minä en pystyisi B:n enkulla.

niin ei tarvitse osata englantia. Mutta jos alatkin lukea mitä tahansa sivuainetta, niin jo aineopinnoissa ainakin on vähintään puolet tenttikijroista englanniksi. Erityisesti jos on ns "uusi" tieteenala, jolle ei vielä suomenkielistä kirjallisuutta ole käänneety. Kyllä sen oppii, onhan se takkuilevaa toki.

Yliopistolla on tarjolla ihan kursseja englannin opiskelemiseen, myös tieteellisen kirjoittamisen kursseja. Ei tarvitse olla kielinero, että opinnot saa suoritettua, mutta kannattaa heti ensimmäisenä vuotena osallistua englannin kielen kursseille, ja syventää taitoja joka vuosi hieman vaativammalla kurssilla.



Englannin osaamattomuus ei todellakaan ole mikään syy jättää yliopisto-opintoja, kun siellä voi sitä kieltäkin opiskella siinä sivussa :)