Lue keskustelun säännöt.
Millaista teillä muilla on anoppilassa?
27.12.2025 |
Välipäivät alkavat nyt taas ahdistaa, anopin luo tulimme joulupäivänä. Anoppilani on vanha rintamamiestalo, joka pursuaa tavaraa, imuroitu on joskus kenties viime kesän puolella, koirankarvoja on keittiössä, vessassa, joskus jopa ruuassa. Nukumme vierashuoneessa tavaran keskellä, on pinottuja tuoleja, vanhoja lehtiä, kirjapinoja, uimapatjaa ja huonekaluja, jotka eivät enää ole käytössä. Vierashuoneessa on siis kirjaimellisesti sängyn vieressä liikkumatilaa noin neliömetri. Monia ruokia säilytetään lämpimässä ja anoppi tarjoaa myös usein vanhentuneita ruokia (maitoa, voita, leipää ja leikkeleitä). Ruuat myös säilytetään ilman mitään suojaa jääkaapissa, välillä ne ovat viikon-kaksi vanhoja.
Tänään pitäisi vielä syödä jouluruokia nyt jo neljättä päivää, kinkku on seissyt ilman suojaa eteisessä, joka on vähän muuta taloa viileämpi. En itse ole mikään kaupunkilaistyttö, mutta kyllä meillä on koti aina pidetty siistinä, ruoka on tuoretta ja vieraiden tullessa vanhempani ovat siivonneet.
Niin ja rahanpuutteesta ei kyllä ole tässä kyse. Appi pyörittää menestynyttä bisnestä ja komeat autot seisovat rivissä pihalla.
Kommentit (21)
Meitä kiusattiin kun tultiin sähköautolla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole käynyt anoppilassa 6:een vuoteen. Anoppi raivostui, koska ei pystynyt manipuloimaan minua ja kävi käsiksi. Akka on täysin mielenvikainen. Sen jälkeen ei ole tarvinnut olla missään tekemisissä.
Mulla on tosi mukava anoppila ja hyvän perheestään huolehtivan miehen ovat kasvattaneet. Aina ollaan tervetulleita kuten hekin meille. Onhan sitä tavaraa vuosien aikana heille jonkin verran kertynyt ja moniin liittyy tarina. Vanhassa koulussa asuvat jossa anoppi on ollut opettajana kunnes koulu lopetettiin ja nyt käy kirkonkylällä koulussa opettamassa. Molemmat vielä työelämässä.
Vierailija kirjoitti:
Meitä kiusattiin kun tultiin sähköautolla
Ette sitten saaneet ladata akkua täyteen ? Sekö se oli kiusaamista, ei varmaan kukaan tarjoa polttoainetta muutenkaan vierailleen.
Aloittajalle en ole anoppilassa ollut, ei noin 40 neliön kerrostalo asuntoon montaa mahtuisi ja meiltä on on noin viisi kilometriä sinne
Anoppilassa on varsin mukavat puitteet kaikin tavoin. Minun vanhemmilla taas on sotkua ja kaikki vähän "sinne päin".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anoppilaan on kerätty tavaraa 100 vuoden ajan. Siellä on jonkun esitädin tuoleja 1700-luvulta, salissa vanhat kynttiläkruunut, nukkamattoja, kristallivaaseja, tuoleja, joissa on hankala istua... Olohuonetta heillä ei ole lainkaan, on sali ja ruokasali ja kulmasalonki ja vierashuone ja ainakin kolme työhuonetta, mutta ei mitään ihania sohvia, joissa löhöillä. Osassa taloa en ole koskaan käynyt.
Emme koskaan yövy heillä, vierailut ovat muodollisia ja istumme ruokasalissa. Keittiöön ei ole menemistä, anoppi nostaa kulmakarvaansa, jos pyrin siihen suuntaan. Kahvi, maito jne. ovat tarjoiluvälikössä, jos jotain puuttuu. Anoppi on ihan mukava, mutta pitää keskustelun mahdollisimman epähenkilökohtaisena ja sävyttömänä, hän ei vahingossakaan utele, loukkaa tai sano mitään sellaista, mitä joutuisi miettimään.
Eilen kävimme iltapäiväkahvilla, tarjoilu oli moitteeton ja keskustelunaiheina tuleva myrsky ja mahdolliset sähkökatkot. Ruokasalin lasiovista näin joulukuusen, mies sanoi sen olevan kuin lapsuudessaan, mutta salin puolelle ei ollut menemistä, anoppi totesi, että sitä ei ole lämmitetty.
Olisi ihana joskus päästä tutustumaan kaikkiin tavaroihin, mitään kasoja tai pahvilaatikoita siellä ei näy. Mies on todennut, että kaikki menee testamentilla hänen veljelleen, meidän ei tarvitse kantaa huolta vanhasta roinasta.
Anoppi on hoitanut sekä minut että lapset, kun sairastuimme kaikki influenssaan. Hän on pessyt pyykkimme ja laittanut ruokaa, joka ei kenellekään ole maistunut sairastelun vuoksi, kantanut vesipulloja ja mehuja makuuhuoneeseen jne. Joulunvietosta ei tullut mitään, kun hän on kuskannut yhtä lasta päivystykseen, käynyt apteekissa monta kertaa ja jouluruoat jäivät jääkaappiin. Eilen niitä hiukan maisteltiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on mukava anoppi ja appi. Ja heidän kotinsa on viihtyisä ja siisti. Ruoka on maukasta ja sitä on aina riittävästi (jopa liikaa).
Anoppi on kylän pahin juoruämmä, jolle ei kannata kertoa mitään henkilökohtaisia asioita. Kertoo kaikki perheenjäsenten, tuttavien ja ystävien sairaudet ja epäonnistumiset meille estoitta. En ole myöskään vieraillut vuosiin anoppilassa. Jouluna sama homma kuin ap:lla. Jouluruokia syödään ainakin viikko ja niitä mädätetään +30 asteen huoneenlämmössä tuntikausia. Hyi olkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole käynyt anoppilassa 6:een vuoteen. Anoppi raivostui, koska ei pystynyt manipuloimaan minua ja kävi käsiksi. Akka on täysin mielenvikainen. Sen jälkeen ei ole tarvinnut olla missään tekemisissä.
Tuttua juttua, sekös vasta v..... ti kun ei pysty hallitseen toisia ihmisiä. Oikeesti anopit voi olla ihan sairaita.
Ei tarvinnut olla anoppilassa ku sitä ei oo. Tällä hetkellä. Tuskin olisin enää ikinä toisten nurkissa. Mieluiten kotina omassa rauhassa ei riitaa tuu ku itsensä kans.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttua kauraa. Ite en osannut kuivakakkua leikata aikoinaa. Ku viivoitin piti olla sun takia kourassa. No oli anoppi ja pojat iha narskuja kaikki.
En tiedä. Kun appi kuoli, lakkasi kaikki yhteydenpito anoppiin heti kun muutti omaan asuntoonsa. Ei olla käyty siellä koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilmaa vatsassa niin saamaristi, eikä kehtaa koko ajan poistua nurkan taakse pieremään.
Sotkuista. En ymmärrä miten köyhiä ovat ja huonokuntoisia. Syötiin taas eilen anopin läskisoppaa niistä astioista joita ei varmaan ollut kuin vähän huuheltu edellisen kerran jäljiltä. Lapsetkaan eivät syöneet sitä. Ero kuin yöllä ja päivällä omiin vanhempiini. Pitävät huolen itsestään vaikka ovat vanhempia, koti aina siisti ja äiti tekee niin hyvää ruokaa että lapset kehuvat ja syövät. M40
Anoppila on kamala paikka. Epäsiisti. Vessoja ei
ole pesty ikinä, appiukko roiskinut pitkin pieliä, keltaista raitaa ja pisaraa siellä täällä. Astiat keittiössä avohyllyillä pölyisinä. Alimmat lähes lattian tasolla, lautaset kissan karvoissa. Kissaa ei ole talossa ollut 25 vuoteen. Jääkaappi haisee, hyllyt likaisia. Ruokia läikkynyt yli hyllyille ja ne on annettu homehtua. Sinistä karvaista hometta hyllyillä.
En ole ollut appivanhempien kanssa tekemisissä yhdeksään vuoteen. Kodin lisäksi myös luonteet on kuvottavia.
Minulla on ollut joskus niin inhottava pers.härö appiukko ja kiva mutta täysin hiljaiseksi alistettu anoppi että olen hyvin kiitollinen nykyisistä. Normaaleista, tavallisista, hyväntahtoisista ihmisistä.
Olen omista syistäni tosi huono olemaan kenenkään luona yökylässä, mutta tuolla minulla menee yön ylikin vierailut ihan kivasti. Asuvat niin korvessa, että hotellia ei ole järkevästi.
Aloituksen luettuani olen kyllä kiitollinen siitä että anoppi on yhtä tarkka ruoan oikeasta säilytyksestä kuin itsekin. Muutenkin mukava, että hän hyväksyy kaikkien panoksen näille isommille aterioille.
Tämä on monen vanhusnaisen helmasynti. Yksin linnoittautuminen sinne keittiöön, marttyyroiminen ja selän takana arvostelu ja se että mitään ei kuitenkaan saisi tuoda.
Kylmää ja pimeää. Koska anoppi saatiin vuosi sitten hoitokotiin ja tuo Kainuun korvessa sijaitseva torppa on nyt ilman asujaa. Eikä varmasti mene siellä seudulla kaupaksi, ei pääse eroon edes ilmaitteeksi, kun ei omista ympäröivää metsää ja kiinteistöstä on vain rasitetta.
Mulla on ihana anoppi ja anoppila. Toki vuosikymmenten aikana kerääntynttä tavaraa jonkun verran, mutta ei liikaa. Eikä se minun koti olekaan, pääasia että itse viihtyy kodissaan ja tavaroittensa ympäröimänä.
Ja sen verran hyvät välit on, että jos ja kun jokin asia hiertää, niin kyllä siitä pystyy juttelemaan ilman että tulee sotatila ja välit poikki.
Onpa ikävää että AP:lla tuollainen tilanne. Tsemppiä vaan sinne, ehkä seuraavalla kerralla ei tarvitsisi mennä tai jäädä yöksi?