Olen nähnyt ihastukseni viimeksi heinäkuussa
ja silti mielessä joka ikinen päivä. En ole edes varma, tulemmeko enää koskaan tapaamaan. Me emme koskaan kunnolla edes päässeet tutustumaan, tunsin vain että jotain oli välillämme. Olenko mielestänne hullu?
Kommentit (4)
Eräässä yhteydessä aloin päivittäin näkemään yhtä miestä. Heti ensi hetkestä ajattelin, että onpa siinä hyvännäköinen mies, mutta ajattelin että en todellakaan ilmaise mitenkään tätä ihastumista, vaan olen täysin välinpitämättömän oloinen tätä ihmistä kohtaan. Olin siis häntä kohtaan ihan normaali, kuin hän olisi kuka tahansa. Mutta silti salaa haaveilin hänestä.
Jostain syystä tilanteet tämän ihmisen kanssa meni jotenkin vaikeiksi, siis mun oli vaikea olla samassa tilassa hänen kanssaan.
Tiesin että hän tulee lähtemään pois, joten viimeisenä päivänään aloin sitten juttelemaan hänen kanssaan jostain ihan arkipäiväisestä asiasta. Mies sanoi sitten siinä erotessamme, että hän toivoo tapaavansa minut vielä joskus. Nämä sanat ovat jääneet siis viimeiseksi sanotuksi välillämme, ja ne kummittelevat edelleen päässäni.
Sen jälkeen emme ole tavanneet. Olenko ihan säälittävä tapaus?
ap
ette edes ole tutustuneet kunnolla.
Aika outo olet.
Mies sanoi sitten siinä erotessamme, että hän toivoo tapaavansa minut vielä joskus. Nämä sanat ovat jääneet siis viimeiseksi sanotuksi välillämme, ja ne kummittelevat edelleen päässäni.
Sitten vaan yhteyttä ottamaan ja tapaamista ehdottamaan. Mars mars.
Minulla hieman samankaltainen tilanne. En tiedä, miten saisin mielenrauhani takaisin.