Entäpä jos päädytte omaishoitamaan ukkoanne?

Se kusipää tippuu suoraan polvilleen perjaintaina viidennen paukun jälkeen ja lapset katsovat vierestä. Se saatanan narsistinen mulkkku, jonka kupeista laukaistiin maata kiertävälle radalle myös epäonnistuneet lapset, joiden lentoradan äiti ja suku sentään korjaavat. Miten sitten käy etelänmuuttohaaveillenne, kirjastohuoneille ja maalausharrastuksille?



Pyyhitte kuolaa tärkätyltä kaulukselta, sitten pyjamalta. Mies nöyrtyy katsimaan muualle, kun vaimoa avittaa kunihanskakäsin perustoimituksia. Sosiaalinen elämänne rajoittuu fysioterpaeutteihin ja tunnin piipahduksiin Prismassa. On kiva olla, kun nähtiin miehen kanssa syystaivaalla haloilmiö ja aroniasta saa sittenkin mehua. Laitoit oikeaan aikaann reiskat ja shaalin.



olO jäytää ja syö yöunet, Se kalvaa omiin luihin kivun, jota lääkitään kevyillä psyykelääkkeillä ja alentuvalla ymmärryksellä. Alat muistuttaa apaattista hoidettavaasi, muttet päästä irti. Et velvollisuudentunnosta tai rakkauden hapertueesta muistosta. Olet jo kohta 40 ja muistat samaan millaista oli hypät twistiä ja syödä salmiakkjauholla täytety saturnusvohvelit. Silloin kun oli koulun kuoro ja välitunti.



Yömyöhällä kohotat viinilasia kuulle ja itket katkerasti sitä ikävää, jota tunnet enistä puolisoa kohtaan, joka jo haihtui pois. Hän ei enää osaa huutaa kuin "pusu-pusu" ja nukahtaa villatöppösissään vaippoihin hän ei asu teillä kotona enää. Jätti vain ruhonsa rapistumaan käsiisi.