Te jotka ette tykkää joulusta, miten jaksatte perheenjäsenten joulutusta?

Minua ei kiinnostaisi koko joulu ollenkaan, mutta olen lasten takia kuitenkin koristellut ja sen sellaista. No, meidän 12-v on nyt innostunut joulujutuista pahemmin kuin kertaakaan aikaisemmin. Hän tekee kyllä paljon itse, mutta rassaa kun häntä tarvitsee kuitenkin auttaa niin monessa asiassa. Hän esim. lukee aina kauppojen mainokset ja haluaa kyydin milloin Tokmannille ja milloin Rustaan, kun bongaa jotain kivaa. Rahan säästämiselläkään ei oikein voi perustella, kun hän ostaa omilla säästöillään. Hänen huoneensa on jo kuin mikäkin joulutori. Nuoremmatkin sisarukset ovat innostuneet koristelemaan omia huoneitaan mutta eisentään ihan niin överisti. Muun kodin jouluvalojen laittamista sain puhuttua vähän myöhemmäksi, mutta on ne jo pari viikkoa olleet paikallaan.

Pipareita piti leipoa jo viime viikonloppuna, lapsi lähti kyllä itse mukaan kauppaan ostamaan aineksia (minä tietysti maksoin ne) ja teki taikinan hieman ohjattuna, kaulikin itselleen ja sisaruksille, mutta minunhan ne tietysti piti paistaa. Nyt tilauksessa oli viikonlopuksi torttutaikinaa ja luumuhilloa. Sisaruksille on askarreltu omat joulukalenterit, olohuoneessa on tonttuovi, suunnittelee joulukorttien askartelua.

On kiva kun lapsi on innoissaan, suunnittelee kaikenlaista ja ohjaa sisaruksiaan noissa puuhasteluissa, ja on siis oikeasti mahtavaa kun lapset touhuilevat sovinnossa keskenään, se ei ole ihan jokapäiväistä. Mutta ei vaan meinaa jaksaa, vihaan kaikkea tiptap-tunnelmaa ja yritän vaan olla näyttämättä lapselle kuinka ottaa hermoille.

Miten te muut jaksatte, joilla on joulun laitossa erilaiset halut?